Merry Christmas!

Tämän viikon säätila on kyllä taas ollu mitä kummallisin. Viime viikollahan saimme perjantaina lunta taivaan täydeltä ja sitä sitte oliki joka paikka täynnä ja saatiin vielä lisää vähän joka päivä paitsi jouluaaton jälkeen ku ruettiin saamaan vettä taivaalta ja lämpöasteita. Sunnuntaihin mennessä oliki sitte hävinny käytännössä kaikki lumet ja lauantainaki oli melkeen 15 astetta lämmintä. Et näin meillä, ilman lunta mennään tällä hetkellä.

Maanantai aamuna olin töissä jonkun vajaa tunnin ku hostäiti kävi asioilla ja sen jälkeen käytiin salilla kuten nyt yleensäkin oon normaalisti käynyt. Yhdeksi piti tulla kotiin ku hostäiti oli lasten kanssa yhden suomalaisen synttäreillä ja meille tuli yhdeltä verhojen asentajat tonne meidän ruokasaliin, niin piti sitte olla ovi avaamassa. Ja sit saatiin vielä näiden edellinen au pairi meille kylään hoitamaan joulupukin asioita. Tosi makee kyllä tuli tuosta meidän ruokasalista ku siellä on hienot verhot, jotka on suunnittelija tehnyt ja sitte sellanen tosi makee kristallilamppu, joka on pallon muotoinen. Nyt sitä huonetta kyllä kehtaa esitellä kaikille. Iltapäivällä mentiin kattoo twilight ja oli kyllä hyvä ja todella helppo sanasto. Etukäteen aateltiin ettei se välttämättä oo hyvä ja ei välttämättä ymmärretä kaikkee jos siinä on jotai vanhanaikaista vampyyri sanastoa, mutta eipäs ollutkaan. Tosi hyvä oli leffa, et yllätyttiin molemmat suuresti. Suosittelen lämpimästä sen katsomista ku saatte sen suomeen jossai välissä. Illaksi oltiin sovittu et toinen suomalainen au pairi ja yks saksalainen tulisivat meille ku joka paikka oli todella täynnä ihmisiä tekemässä jouluostoksia, joten ei huvittanu lähtä mihkää ryysikseen. Saksalainen laitto kuitenki viestiä ettei uskalla lähteä ajamaan meille ku oli niin huono ilma. Tää on eka kerta hänelle ku hän ajaa lumessa ja jäässä, joten varmaan vähemmästäki pelottaa. Muaki meinaa kuitenki välillä hirvittää ku kesärenkailla luistellaan tuolla peili jäällä ja kauheessa lumihangessa. Tää suomalainen kutenki tuli meille, tai siis mehän sitä kuskattiin ku niillä ei oo autoa. Oltiin meillä joitaki tunteja ja juteltiin kaikkee. Leffan jälkeen ku lähdettiin hakee tätä suomalaista meille, niin kaks kertaa sama ääliö nainen oli ajaa mun perään. Tien päällä oli sen verran liukasta ja paljon väkee liikkeellä. Jonotettiin liikennevaloissa ja kaks kertaa ku liikuttiin vähäsen eteenpäin ja sit pysähdyttiin, niin meinasin saada sen päälleni. Kummallaki kerralla se joutu ajaa ulos siitä kaistalta, jotta ei ois tullu mun päälle. Ja se hiton ääliö vielä puhu puhelimessa. Se oli hyvin pelottavaa ja olin hyvin vihainen sille naiselle.

Tiistaina olin jonkun 5 tuntia töissä ku hostäiti kävi tekemässä jouluostokset loppuun. Lasten kanssa vaan oltiin kotosalla ja katsottiin joululeffaa. Sinne ihmisryysikseen ei paljoa huvittanu lähtä lasten kanssa, joten parempi olla vaan kotona. Tiistaina meillä oli taas tosi huono keli tien päällä, mutta lähdettiin kuitenki illalla uhkaamaan keliä ja ajettiin puolalaisen au pairin luokse. Hänen piti olla ilta töissä ja halusin antaa joululahjani ennen joulua, joten ei auttanu muu ku ajaa hänen luokseen. Samalla käytiin myös suorittamassa joulupukin tuloon liittyviä asioita. Käytiin nimittiäin hakee toisen suomalaisen au pairin luota joulupukin puku. Meille tuli sama pukki, mut se tuli enste meille, joten tarvittiin sieltä se puku sitte. Kotiin tullessa matka kestiki hieman kauemmin, sillä tien päällä oli keli vaan pahentunut. Motarilla uskalsi ajaa hyvällä tuurilla 40 mailia tunnissa ja sit siellä lähti rekat menemään ohi. Se oli hyvin pelottavaa.

Keskiviikkona oliki sitte jouluaatto. Me vietettiin ihan suomalainen joulu, joten vietimme sitä jouluaattona. Hostisä oli puoli päivää töissä, sillä täällä jouluaatto ei ole mitään. Kaupatki oli jouluaattona auki johonki 9 asti illalla. Täällä kaikki vaan odotti joulupäivää. Eikä täällä tunneta tapaninpäivääkää, ku sillon oli jo kaikki pankit, postit ja kaupat auki ihan normaalisti, joten täällä tulee vaan yks ylimääränen vapaapäivä joulusta. Eli täällä tuskin odotetaan joulua sen takia, että sitte saa pidemmän vapaan töistä. Neljän aikaan meille saapu suomea puhuva pukki. Pukin visiitti oli hyvin pikainen ku tää sama henkilö tuli meille sitte jouluillalliselle, joten ei voinut liian pitkään viipyä jottei lapsille jäisi ääni liikaa mieleen. Lapset oli onnellisia ku saivat lahjoja. Tyttö sai mm. erilaisia soittimia, vaatteita ja setin josta voi tehdä koruja. Pojat saivat lisäosan niiden lempipeliin eli Wiihin ja sit tietenki kaikkee muutaki. Mää sain perheeltä kaks leivontakirjaa (niitä ei mulla ookaa ku jo yks tuhat kappaletta:)). Toinen kirja oli tosi makee. Siinä oli neuvottu kaikkia koristeita, joita voit tehdä marsipaanista tai täällä fondantista kakun päälle. Sit sain pari vaatekappaletta. Poikaystävältä sain hienon leijonan kellon! :) Edellisen rannekellon olin saanut rippilahjaksi äidin puolen suvulta, joten ihan kiva, et sain nyt uuden niin voin välillä vaihtaa sitä. Vaikka ei se mun edellinen kello rikki ollu menny, mut saapahan välillä vaihtaa kelloa. Sit poikaystävän vanhemmilta sain sellasen pienen enkelikoristeen ja omilta vanhemmilta suomalaisen joululevyn (just kirottiinki poikaystäväni kanssa aattona ku ei etes kuulu suomalaisia joululauluja), enkelikoristeen ja yhden leivontakirjan, joka mulla ikävä kyllä oli jo valmiiksi. Sanoin mun poikaystävälle et ajatteleekohan siellä suomessa väki et mää oon täällä jotenki vaarassa ku sain enkelin poikaystävän vanhemmilta ja omilta vanhemmilta. :) No, molemmat on nyt sitte laitettu esille. Poikaystäväni kanssa yhteiseksi lahjaksi saatiin liput Vegasin johonki esitykseen. Se on kuulemma paras Vegasin show mikä siellä on menossa ja se on tosi makee. Hostisä on nähny sen ja se tietää kyllä mistä puhuu, mut sitä on kuulemma hankala selittää et mitä se on, ennen ku sen on ennen nähny, mut kai jotai sirkustemppuja siellä pitäs olla tai ainaki jotai sen tyylisiä. Tiistaina sitte näkee ku se esitys on tiistai iltana. Jouluillallinen syötiin joskus kuuden maissa ja tarjolla oli kaikkee suomalaista; porkkana-, lanttu- ja perunalaatikkoa, rosollia ja kinkkua. Jälkkäriksi söytiin mun tekemiä joulutorttuja joita tein vielä aattona lisää. Oli hyvät jouluruuat ja tuli maha täyteen.

Torstaina oltiin vaan päivä kotona. Hostperhe teki lähtöä suomeen, sillä heillä lähti illalla kone Detroitista. Mää kävin heittämässä ne kentälle ja lähtiessä sain halit ja pusut kaikilta lapsilta. Se oli kyllä söpöä. :) 7.1. saan sitten perheeni takaisin. Tai siis hostäiti tulee lasten kanssa. Hostisä jää vielä sinne työpalavereihin ja tulee sitte 11.1. kotiin.

Perjantaina lähdettiin heti aamusta shoppailemaan ku täällä alko hirveet alennusmyynnit heti tapaninpäivän aamuna. Tai siis eihän nää tunne tapaninpäivää, mut kuitenki. Eka mentiin ostoskeskukseen ja jouduttiin motarilla tosi pahaan ruhkaan. Se liikenne ihan seiso ja oli todella liukasta. Ulkona sato vettä, mutta silti oli pakkasta eli hetihän se vesi sitte jääty siihen tiehen. Ruuhka kuitenki vapautu ja epäilin että se johtu kolarista. Näytti vähän siltä et siellä ois sattunu kolari. Sain ostettua tosi paljon kivoja uusia vaatteita. Oon huono shoppailemaan vaatteita ja on jo vähän ruennu tympäsee ku aina pidän samoja vaatteita päällä, mulla nyt ei kuitenkaa hirveesti täällä oo ollu vaatteita. Nyt oli sitte kiva ku sain vielä halvalla uusia vaatteita. Nyt ei sitte tarvikaa shoppailla pitkään aikaan. Illalla mentiin puolalaisen kanssa downtowniin ja käytiin pelaamassa biljardia. Sieltä suoraa mentiin mun jääkiekkoon. Tällä kertaa meidän joukkueessa oli vaan kolme oikeeta meikäläistä. Kaikki muut yli ylimääräsiä. Pelattiin tasan 2-2 punasia vastaan ja mää sain aikaan ensimmäisen jäähyniki meidän peleissä. Sain sen korkeesta mailasta ja en edes huomannu et oli korkee maila. Pelin jälkeen suoraa kotiin ja nukkumaan, sillä tällä kertaa meillä oli kaikista myöhäisin peli eli se loppu 12 aikaan.

Lauantaina käytiin vielä muutamassa kaupassa ku tarvittiin vielä jotai kamaa Vegasia varten. Ja sit käytiin michigan kaupassa. Täällä on nimittäin toi meidän michigan kauppa lopettamassa liiketoimintansa ku se on menettäny oikeudet käyttää michigan brändiä. Siellä on ollu alennusmyynnit menossa ja aika kauan ku ne haluaa päästä eroon siitä kamasta siellä. Nyt siellä oli alennukset 90 prossaa ja ostin sitte t-paitoja. Tosin kaikki jäljellä olevat koot oli XL tai sitä isompia, joten sit niistä sai sellasia hengailupaitoja. Yks t-paita oli peräti 80 senttiä. Ei kovin kallista. Kauppojen jälkeen tultiin kotiin ja tehtiin ruokaa. Sit lähdettiin puolalaisen kanssa nectoon. Mää olin kuskina, niin ei tarvinnu järkätä mitää kyydityksiä.

Sunnuntaina käytiin ajelemassa ja kattelemassa et missä mun koulu sijaitsee ja sitä rataa. Oli kiva auringonpaiste, joten katseltiin sitte päiväsaikaan paikkoja. Huomenna meillä lähteeki sitte kone Vegasiin aamulla puol 7 aikaan, joten huomenna on aikanen herätys. Meille on tilattu taksin tyylinen autokyyti kentälle joka tulee hakemaan 4:20. Tommoseen aikaan en kehannu pyytää ketää kaveria viemään kentälle. Mun puolalainen kaveri tulee kuitenki sit hakemaan meidän kentältä perjantaina et se järjesty kivasti. Mut vois mennä pakkaamaan et selviääkii huomenna sinne Vegasiin. Ei olla vielä etes alotettu ja kello jo kuitenki on 7 illalla.

Hyvää uutta vuotta suomeen ja palataan tänne blogimaailmaan sitte ens vuoden puolella! Tutuille muuten tiedoksi et aikaero Vegasin ja suomen välillä on 10 tuntia et jos haluatte uuden vuoden viestiä laittaa. Me olemme siis Vegasissa 10 tuntia suomea jäljessä.

Poikaystäväni saapui vihdoinkin!

Tällä viikolla sain siis poikaystäväni tänne amerikkaan mun uuteen kotiin. Vähän kivaa!! :)

Mut puretaan ensin alkuviikkoa. Sää nyt on taas ollu mitä kummallisin. Maanantai aamuna ei ollu lunta yhtää missää ja joita 10 astetta lämmintä. Sit se rupes päivän päälle kylmenee niin, että oli ihan pirun kylmä ku saatiin vielä tuuliki mukaan. Ei etes uskaltanu pikkurilliä ulos laittaa ku se ois heti paleltunu kuoliaaksi. Tiistaina saatiin sitte pimeän tultua lumipyry ja sitä lunta sitte vähän tuliki. Tosi huono keli oli tien päällä. Keskiviikko aamuksi oli kuitenki loppunut, joten päästiin turvallisesti kouluun. Taidetaan sittenkin saada valkonen joulu nimittäin nyt on lunta ihan kiitettävästi. Eniten tähän asti tälle vuodelle. Perjantaille meille oliki sitte asetettu talvimyrsky varoitus alkaen aamulla kello 4 ja jatkuen aina iltapäivä neljään asti eli saatiin vielä lisää lunta.

Maanantai aamuna kävin normaalin rutiinini mukaan salilla. Iltapäivällä tytön kanssa käytiin shoppailee piparitarvikkeita ku tarkoitusena oli leipoa pipareita ja tehdä taikina itse. Suuret epäilykset pipareiden suhteen alko siitä ku kuulin et ne tehdään melassiin eikä siirappiin. No, saman näköstä tököttiähän se on, mutta mulle sana melassi tuo mieleen lehmän ruuan eikä ihmisten. Ei auttanu ku kokeilla, sillä täällä siirappi ei ole samanlaista ku meillä suomessa. Tein taikinan ja ainakin vaikutti ihan lupaavalta. Tiistaina leivoin tytön kanssa ja koristeltiin sitte poikien tultua koulusta, jotta hekin pääsivät osallistumaan. Ja kyllähän se koristelu oliki kivaa. Tein tomusokeri-vesi -kuorrutusta ja sit jokainen sai valita kaks väriä et mitä haluaa, ku mulla nyt noita värejä vähän on ku käyn siellä kakkukurssilla. Sit vaan laitoin sitä pursotinpussiin, päähän pieni reikä ja annoin lapsille. Hyvin kätevästi suju neljä vuotiaalta ja pojiltaki pursotinpussin käyttö. Vanhin oli ensiksi sitä mieltä ettei halua osallistua ku kysyin et ketkä haluaa koristella. Sit se haluski mukaan ku hän näki että miten kivalta se näytti ku kaks nuorinta pursotteli menemään. Ja hyviähän niistä pipareista tuli vaikka mun ennakkoluulot oli hyvin vahvat.

Maanantai iltana meille tuli syömään tää espanjalainen, perheen äitin veli perheineen ja sit perheen äidin äiti. Syötiin tän espanjalaisen läksiäisillallinen, sillä hän lähti keskiviikkona joulun ja uuden vuoden ajaksi espanjaan perheensä luokse.

Tiistaina meillä sitte oli koulussa vuorossa loppukoe. Mummi heitti lapset kouluun, sillä mulla ei todellakaa ollu vara olla yhtää myöhässä ku aloitettiin heti yhdeksältä kuuntelulla ja mää nyt melkeen joka kerta oon sieltä myöhässä pari minuuttia. Onneksi mummi pysty avustaa tiistai aamuna. Ku menin luokkaan, siellä oli kaikki lukemassa. Kaikilla oli kirjat ja monisteet esillä. Mää vaan menin sinne kynän ja kumin kanssa. Enkä kyllä muutenkaa lukenu yhtää. Luotin siihen että osaan. Ja koe kyllä oliki ihan sika helppo. Tai ainaki siltä se tuntu. Olin valmis taas jossai puolessa tunnissa ja lähin ekana pois. Opettajaki kysy et oot sää oikeesti valmis. Luokan ulkopuolella jäin sitte jututtaa yhtä saksalaista au pairia ja sieltä sitte ehti pari muuta tulla ulos kokeesta. Kysyin et miten meni. Meinasivat et se oli ihan hirveen vaikee ja meni huonosti. Mää vaan katoin, et vaikee, anteeks mitä. Lopputulos tästä nyt tais olla se et mää varmaan olin ainut joka ei ollu lukenu yhtää ja jonka mielestä se oli helppo. Torstaina saatiin kuitenki jo tietää tulokset ettei kauaa tarvinnu odottaa ja sainki 95 pistettä sadasta eli ihan hyvin meni. :) Helposti läpäsin ton meidän kurssin ku piti saada 70 pistettä et pääsee läpi. Seuraavalle kurssille ostinki jo kirjat torstaina, et sitte pääsee alottamaan heti ahkerasti koulun tammikuussa.

Koska tiistai iltana saimme sen järkyttävän lumipyryn, meni illan suunnitelmat vähän uusiksi. Olin suunnitellu et lähden käymään asioilla ja salilla. No, en sitte uskaltanu lähtä mihkää joka nyt oli ihan varmasti viisas ratkaisu. Perheen äitilläki kesti 1,5 tuntia tulla töistä kotiin ku yleensä hän tulee vajaassa tunnissa. Sit tän perheen edellinen au pairi, joka nyt asuu miehesä kanssa täällä, oli ollu iltavuorossa ja ajo sitte meille yöksi ku ei uskaltanu lähtä ajamaan kotiin asti. Hänen kanssaan sitte höpöteltiin kaikkee, joten venähti aika myöhään toi nukkumaan meno ja keskiviikkona kyllä väsyttiki siihen malliin.

Keskiviikkona kävin sitte aamulla hoitaa ne asiat ku en tiistaina päässy. Kävin mm. hakee mun kuvat ku ne oli tullu. Sit vaan ei muuta ku albumiin laittamaan niitä ja mun se on valmis lähtemään mun poikaystävän mukana suomeen. Iltapäivällä tytön kanssa leivoimme jälleen, sillä mulla piti olla kouluun jotai viemistä torstaille ku meillä oli pienet "juhlat" siellä. Aluksi olin suunnitellu et vien niitä lauantaisia joulutorttuja mut en sitte raskinu viedä niitä. Sen verran harvinaista herkkua täällä ja vaativat paljon enemmän työtä ku suomessa. Tehtiin sitte kuivakakku ja kääretorttu, joihin molempiin laitoin itse tekemääni luumuhilloa. Hyvin kelpasivat koulukavereille. :)

Illalla olin spinningissä ja se oliki sitte viimenen kerta ennen tammikuuta ku alkaa taas uudestaan. Onhan siellä kyllä jotai ilmaisia tunteja tässä parin viikon aikana et sinne ois kyllä johonki tarkotus mennä vaikka poikaystäväni onki täällä. Lisäksi kuulin spinningissä et ne oli luvannu jäämyrskyä meille alkaen torstai iltapäivästä. Loistavaa. Just torstai iltapäiväksihän mää olin sen tilannuki ku poikaystäväni lennon piti laskeutua neljältä iltapäivällä. Mut onneksi ei saatukaa myrskyä vielä torstaiksi, joten kaikki meni lennon suhteen niin ku pitiki.

Odotettiin pojat koulusta ja sitte lähdettiin saman tien hakemaan mun poikaystävää kentältä. Mulla oli lapsille syömistä autoon ja sit kattoivat leffaa, joten hyvin viihtyivät. Kentällä kyllä meinas olla vähän tukalat paikat ku menin lasten kanssa siihen hakemaan, jossa ei tarvitse nousta ulos autosta ja mun poikaystävän oli puhe tulla ulos sitte ensimmäisistä lasiovista. No, tää hakupaikka oli ihan täynnä autoja ja siellä oli poliisit ohjaamassa liikennettä ja sitte yritin jollaki tavalla olla vaan siellä jossai välissä autoni kanssa ja venata. Vähän meinas olla ahistava paikka ku joka paikasta tunkee autoja. Ja tietenki vielä venattiin mun poikaystävää vaikka kuinka kauan. Hänellä itsellään ei ollu mitää hätää tullissa mut hänen edellä oli jotai irakilaisia joilla kesti ja kesti. Tullissa oli ollu nainen joka oli kyselly et onko mitää tuomisia mulle. Sit ku hän oli sanonu et ei oo, niin tulli nainen oli epäilly et tuut oikeesti suomesta tänne asti tyttöystävän luo jouluksi ja et tuo hänelle mitää. Sit se oli tyytyny siihen ku hän oli sanonu et mulla on tonni käteistä ja aidon sitte sillä ostaa jotai. Tultiin meille kotiin ja oltiin torstai ilta vaan kotosalla.

Perjantaiksi sitte olikin asetettu se talvimyrsky varoitus ja oltiinki jo aamuun mennessä saatu sen verran lunta, että lasten koulut oli peruttu. Päivän mittaan saatiin vielä lunta lisää et perjantain yhteissaldo lumen suhteen oli varmaan 30 senttiä. Aamulla katottiin lasten kanssa elokuva ja sit vaan lapset touhusivat kaikkee sisällä kunnes saatiin lumisade loppuumaan iltapäivällä ja päästiin sitte ulos peuhaamaan lumessa. Lapset oli onnellisia ku mun poikaystävän kanssa vedettiin heitä pulkassa. Hostäiti teki aamupäivän kotona töitä ja sitte iltapäivällä hän kävi lääkärissä ja oli loppu päivän vapaalla, joten mää olin vähän vähemmän töissä ku yleensä. Illalla mulla oli jääkiekko peli ja silloin ensimmäisen kerran lähdettiin tien päälle talvimyrskyn jälkeen. Lunta oli oikeesti tosi paljon ja oli tosi huono keli vieläki tien päällä vaikka lumisade oli loppunu jo tyyliin 5 tai 6 tuntia sitte. Täällä niillä nyt ei oo kunnon kalustoa ku lumimyrsky tulee ku se nyt on täällä kuitenki sen verran harvinaista. Päästiin kuitenki ihan ehjänä tuolla liikkumaan. Tällä kertaa voitettiin 4-0 eli ihan hyvin pelattiin. Pelin jälkeen ajettiin suoraa kotiin, suihkuun ja valmistautumaan baariin. Hostisä heitti meidän downtowniin ja mentiin eka martiini baariin ja sieltä jatkettiin alaikäisillekin sopivaan paikkaan. Oltiin nimittäin sovittu et pari mun alaikäistä kaveria tulisivat meidän kanssa sinne. Tää mun puolalainen kaveri kuitenki soitti, että hän ei voi tulla ku ei pääsee heidän pihasta mihinkää ku siellä oli niin valtava lumipenkka, joten se sitte siitä. Käytiin siellä kuitenki sisällä ja sitte mentiin täysi-ikäisten paikkaan ja sieltä sitte taksilla kotiin. Taksi ei voinu tuoda pihaan asti ku meillä oli pieni lumipenkka tossa tiellä, mutta lähelle kuitenki päästiin ja sitte loput kävelemällä.

Lauantaina oltiin kotosalla ja iltapäivästä lähdettiin käymään syömässä ja sitte sieltä jatkettiin Detroittiin NHL peliin. Onneksi saatiin lauantaiksi jo parempi ilma, et ihan hyvä keli oli tien päällä. Tällä kertaa Detroit pelasi Los Angeles Kingsiä vastaan ja voittivat 6-4. Nyt meillä oli vähän paremmat paikat ku sillon ku olin katsomassa toisen suomalaisen kanssa sitä peliä. Mentiin people moverilla, jotta poikaystäväni näki vähän Detroittia siinä samalla ku se kiertää hyvin kaikki tärkeet paikat eikä se nyt maksa ku 50 senttiä sivu ja vähän kauempaa siitä hallista saatiin vielä halvempi parkkipaikkaki. Peli oli kyllä hyvä ja huomattavasti parempi tunnelma oli pelissä ku Detroit pelasi sen verran hyvin ja voittivat. Osittain pelin tunnelma voi tietysti myös johtua siitä ku oli lauantai ilta. Pelistä ajettiin suoraa kotiin ja nukkumaan.

Sunnuntaina mentiin kattoo se uus joululeffa. Oli ihan hyvä. Ainaki siinä sai välillä nauraa ja komediahan sen piti ollaki. Sieltä jatkettiin downtowniin ku ei nyt vielä valosalla oltu käyty siellä. Siellä käytiin parissa kaupassa ja mentiin sitte kahvilaan istumaan ja juttelemaan. Kuudeksi oltiin sovittu illallinen saksalaisen au pairin ja suomalaisen au pairin kanssa yhteen ravintolaan. Saksalainen au pairi toi mukanaan yhden meksikolaisen, joten meitä oli 5 siellä yhteensä. Teki mulle hyvää päästä puhumaan välillä enkkua ku nyt tulee puhuttua suomea huomattavasti enemmän ku koskaan ennen mun täällä olon aikana ja heti näkyy enkun puhumisessa ku on pariki päivää et sitä ei käytännössä puhu. Teki tosi hyvää päästä nyt puhumaan sitä. Sunnuntaina meillä oli ihan järkyttävä ilma. Pakkasta melkeen 20 astetta ja sitte tuuli ihan hemmetisti. Tuuli oli ihan sika kylmä ja kova, joten tuulen kanssa meillä oli varmaan 40 astetta pakkasta. Kaikki lentokentät on käytännössä peruttu ja isoja ketjukolareita on ollu ympäri maata. Michiganissaki on kuulemma ollu 100 auton ketjukolari moottoritiellä. Meillä nyt ei lunta käytönnässä tullu sunnuntaina mut toi tuuli lennätti sitä lunta ihan kivasti ja joissaki paikoissa on kuulemma tullu yli metri lunta. Täällä tää säätila on kyllä hyvin kummallinen ja vaihtuu ihan sika nopeesti. Maanantaina meillä ei ollu lunta yhtää missää ja lämpöasteita oli ulkona. Sunnuntaina oli lunta jotai yli 30 senttiä ja sitte pakkasta 20 astetta. Suomessa ei yleensä vaihtele näin nopeesti säätilat, niin tää on kyllä tosi kummallista.

Joulu tulee

Alkuviikosta oli aivan loistavat kelit tuolla tien päällä. Voi jestas. Tiistaina tuli koko päivän vettä taivaan täydeltä ja ku meillä nyt oli ollu toi meidän hiekkatie jo lumen peitossa, niin tietenki se sitte vesisateen myötä muuttu ihan pelijääksi, jonka päällä oli vettä. Jippii! Hostäiti soitti aamulla ku se lähtee nyt aina ennen mua tonne tien päälle, et hän ei tiedä et miten selviät sillä sun autolla tuosta meidän tiestä et se on aivan hirvee ja yks auto siellä oli jo ollu ojassa. No, selvittiin onneksi lasten kanssa ihan hyvin ku ajettiin hyvin hiljaa ja kieli keskellä suuta pari mailia. Koulusta vaan myöhästyin normaalia enemmän ku yleensä, mutta onneksi sattu sellanen kerta et meillä ei ollu kokeita. Keskiviikko aamuna meillä oli kuitenki vähintään yhtä paljon lunta ku ennen tiistain vesisateita, joten ilmeisesti se sade oli sitte yöllä muuttunu lumeksi. Eli vielä meillä oli valkonen maa. Sunnuntaina saatiin kuitenki koko päivä vettä taas taivaan täydeltä ja sinne meni meidän lumet. Nyt meillä on suuri ongelma, et miten meille saadaan pukki tulemaan ku ei oo yhtää lunta maassa.

Maanantaina menin normaalin tapaan aamulla salille. Sieltä ajoin suomalaisen au pairin kautta kotiin ku hain sieltä CD levyni pois. Sieltä ajoin suoraa hakemaan tyttöä koulusta ja tultiin kotiin. Kotona oltiinki sitte iltapäivä. Illanki mää olin kotona ku valmistin lisää niitä ruusuja mun kakkukurssille.

Tiistaina olin aamulla koulussa ja siellä käytiin läpi viimesiä kokeeseen tulevia asioita. Iltapäivällä tytön kanssa käytiin asioilla. Shoppailtiin mun kakkukurssitarvikkeita illan kakkukurssia varten ja yritettiin käydä terottaa mun luistimet, mut se paikka aukes vasta kolmelta, joten yritykseksi jäi. Sen verran kuitenki jo edistyin et sain selville et missä ja millon voin niitä teroittaa. Illalla sitte oli tää mun kakkukurssi ja tehtiin erilaisia kukkia pursottamalla. Kakkukurssin jälkeen näin italailaista au pairia ja muutamaa muuta kahvilassa. Meillä oli italailaisen "läksiäiset" ku hän lähti torstaina kolmeksi viikoksi italiaan.

Keskiviikkona kävin aamulla viemessä mun suomeen menevät joulukortit postiin. Jee, sain senki hoidettua. :) Ja sit sain vietyä mun valokuvat kehitykseen. Mulla nimittäin on täällä yks skarpbooki täys, joten mun poikaystävä saa sitten viedä sen suomeen ku saan vielä ne kuvatki sinne ens viikolla. Sit se on virallisesti täysin valmis. Asioitten hoitelun jälkeen tulin kotiin ja tein läksyt ja taas kerran lisää ruusuja mun kakkukurssille. Tiistaina tyttö kyseli et millon leivotaan, niin lupasin sitte, että tehdään keskiviikkona kakkupohjat mun torstaina olevalle kakkukurssille valmiiksi, joten niitä sitte tehtiin keskiviikkona. Tyttö osaa hienosti mitata aineita ja hän on niin onnellinen ku pääsee käyttämään sähkövatkainta. Kyllähän se nyt jo on ison tytön merkki. :) Illalla olin spinningissä ja sitte sieltä suoraa ajoin teroittamaan mun luistimet ja tällä kertaa se jopa onnistuki. Jee, viikon tavoite tuli suoritettua. Luulin kyllä et se prosessi kestää monta tuntia ku se teroittaja oli just sillon ku menin sinne, niin jossai käymässä ja sit siellä oli sikana muittenki luistimia, mut onneksi se oliki ihan nopee homma. Hän nimittäin otti sitte mun luistimet ekana ku tuli takasi työpaikalleen.

Torstaina oli sitte viimenen kerta koulua ennen loppukoetta, joka siis on ens tiistaina. Opettaja piti hyvin tiukan puheen perusteluineen kaikkineen et miks ei saa lukee kokeisiin maanantaina. Sen mielestä me mennään ihan sekasi jos hädissään ruetaan maanantaina lukemaan ja pänttäämään asioita. No, empä mää kyllä muutenkaa oo niihin lukenu enkä oo etes sellasta suunnitellu, joten ei tuota mulle ongelmia olla maanantaina lukematta. Iltapäivällä valmisteltiin tytön kanssa loppuun mun kakkukurssinkakut. Tällä kertaa oli vaan sen verran vaikeeta hommaa, et hän ei voinu kuin käytännössä katsoa, mutta luulen että tärkeint tekijä oli se, että hän pääsi nuolemaan frostinki kupin. :) Sitä nää lapset nimittäin rakastaa yli kaiken ja heti ku ne näkee et teen etes jotai siihen liittyvää, ne kysyy, et saanko mää nuolla sen kupin sitte. Illalla sitte oli tää mun kurssi ja siellä meinas olla pieni häslinki meidän kurssin suhteen. Siellä oli joku postimerkkikurssi yhtä aikaa meidän kanssa ja siellä on tilat vaan yhdelle ryhmälle kerrallaan. Sit meille vaan sanottiin et teidän kurssia ei oo. Oltiin, et anteeks mitä. Tiistaina meille sanottiin et se on ja sit meillä oli kaikki meidän kamat mukana. Mentiin sitte toisen kurssilaisen kanssa, joka on muuten slovakiasta kotoisin, selvittämään et mitä ihmettä. Saatiin vastaus et meidän opettaja on kyllä tulossa ku se oli soittanu et hän tulee myöhästymään hieman. Onneksi siellä kaupassa oli kuitenki sen verran mukavia työntekijöitä et järkkäsivät sitten meille oman taukotilansa meidän työpaikaksi. Hyvä niin, sillä ois suuresti ottanu päähän lähtä niitten kaikkien kamojen kanssa takaisin kotiin ja järjestää kaikki kamat uudestaan sinne joku toinen päivä. Tehtiin siellä sitte meidän kolmos kurssin lopputyökakku, johon mää oli kotona etukäteen valmistanu niitä ruusuja fondantista. Ekaa kertaa voin oikeesti sanoo, et oon ylpee suorituksestani. Mielestäni sain aikaan todella upean kakun. Oon laittanu kakusta kuvan mun leivontablogiin, jos joku haluaa käydä kattomassa. Tällä kertaa oli kaks eri kakkua eli kerroskakku, joten perjantaina toinen meni sitte perheen äidin ja toinen perheen isän työpaikalle. Perheen äidin työpaikalla kukaan ei ollu uskaltanu aamupäivällä koskee siihen ku ne oli luullu et on joku koriste. :) Kaikki oli vaan käyny pyörimässä sen ympärillä. Sit ku oli sanottu et kyllä se on ihan syötäväksi tarkoitettu, niin sitte se oli kyllä hävinny sieltä, et ilmeisesti kelpasi. Mun ei ite tee missään tapauksessa mieli maistaa niitä. Niissä ei käytännössä oo mitää muuta ku sokeria, joten ei kiitos. Tehdä voin, mut muut saa syödä.

Torstai iltana katoin kakkuohjelmaa telkkarista. Täällä on tosi kiva leivonta- ja ruokakanava, joka näkyy ihan munki telkkarissa. Nyt vasta bongasin sen ku puhuivat kyseisestä kanavasta mun leivontakurssilla. Ei mulla oo ollu aikaa tutkia et mitä mun telkkari sisältää. Se on hyvällä tuurilla päälläki ehkä kerran kuussa. Nyt ehkä vähän useammin ku löysin ton kivan kanavan ja vielä kivan kakkuohjelman. :)

Torstai iltana olin myös siinä suhteessa hyvin ahkera et sain tehtyä jo mun läksyt. Lähinnä sillä ne tein, että sain käydä ne sitte perjantai aamuna tarkistamassa mun koululla, jotta teidän että teen oikein ennen kokeita. Joten siis koululla kävin perjantain aamuna ja yritin samalla katella sitä meidän kirjakaupasta et josko ois tullu seuraavan kurssin kirjat sinne, mutta en löytäny. Ne ois ollu helpompii ostaa nyt ku sitte tammikuussa kauheessa ryysiksessä ku kaikki muutki haluaa ne samaan aikaan. No, kerrahan sitä tietysti tarvii vaan jonottaa. Perjantaina oli siivouspäivä. Yleensä meillä on ne siivoojat sellasia keski-ikäisiä naisia, jotka ei ikinä puhu mitää. Tällä kertaa meillä oli täällä mukana nelikymppinen mies, jonka kanssa höpöttelin kaikkee mahdollista. Hän oli kotosi Costa Ricasta. Tulin vaan omasta huoneesta hakemaan nopeesti jotai syötävää siivoojien keskeltä mut jäinki sitte ylös syömään, jotta pystyin juttelemaan tämän meidän siivoojan kanssa. Ku hain tytön koulusta, niin mentiin sitte käymään siellä museossa. Siivoojat vielä oli meillä, joten kivempi tytön kanssa olla jossai muualla ku kotona. Ja tyttö tykkää hirveesti tästä museosta, joten se oli oikein loistava valinta. Poikien tultua koulusta lähdettiin harrastuksiin. Tää oliki nyt sitte vika kerta ennen joulubreikkiä, joten seuraavan kerran tarvitsee sinne raahautua heidän kanssaan, vasta joskus tammikuussa.

Perjantai iltana pelasin jääkiekkoo ja hävittiin 5-1. Pelattiin vihreitä vastaan ja ne on ihan sika hyvä joukkue, joten eipä tuo sinänsä ihmekää vaikka hävittiin. Yhtä meidän joukkuelaista rupes ottaa päähän ku vihreessä on paljon sellasia, jotka pelaa tosi korkeella tasolla jääkiekkoo ja sit ne tulee tonne vaan sen takia et saavat etes jossai loistaa ja tehdä maaleja ku kukaan ei voi niille mitää. Sinänsä typerää, mut sinänsä mulle taas aivan sama. Toi nyt on vaan tollanen harrastusjuttu, joten en kyllä ymmärtäny sitä meidän joukkuelaista joka oli ihan hermona siitä. Antaa toisten olla ja tehä maaleja, jos se kerta saa niille hyvän mielen et pystyvät tekemään niitä paljon heikompien seurassa. Jääkiekosta suoraa ajoin puolalaisen au pairin kotiin. Siellä suihkuun ja valmiiksi iltaa varten. Mää lupasin olla kuskina sillä ehdolla et hän voi sitte olla kuskina mulle ja mun poikaystävälle ens perjantaina jos lähdetään johonki. Eli M, mulla on meille jo kuski ens perjantaiksi eli eiköhän sitä sillon johonki olla menossa, vai mitä? ;) Anyway, käytiin hakee kyytiin itävaltainen ja ajettiin downtowniin. Siellä sit mentiin eka käymään baarissa tanssimassa ja sieltä sitte yhteen taloon bileisiin. Ihan kivaa oli ja joskus neljän aikaan oltiin puolalaisen au pairin kotona. Jäin sinne yöksi ku en jaksanu lähtä ajaa enää siihen aikaan kotiin. Asutaan kuitenki ihan eri puolella kaupunkia.

Lauantaina ajelin ennen puolta päivää sitte kotiin ja rupesin suunnittelee et teen joulutorttuja. Soitin hostäitin äitille et mitä taikinaa mun pitää ostaa et tulee hyvä ja sitä rataa. Eli sit vaan kauppaan tarvikkeet ostamaan ja sitte tekemään luumuhilloa. Meillä ei nimittäin saa mitää luumuhilloa, joten täytyy ostaa kuivattuja kivettömiä luumuja ja keittää niistä. Mää vaan keitin ne vedessä, muussasin ja lisäsin sokeria. Ihan hyvin toimi. Kunnon joulutorttutaikinaakaa meillä ei luonnollisesti ole, mutta onneksi sentään jotai voitaikinoita on. Niistä sitte tein kaulitsemalla torttuja ja ihan hyvin kyllä onnistuin ja maistuu ihan suomalaiselle joulutortulle. Mun tämän vuoden ekat joulutortut siis söin lauantaina. Ja oli hyviä ku vielä ihan ite vaivalla tehty. :) Kelpasivat myös muille perheenjäsenille. Lauantai oliki oikein joulupäivä ku mää tein noita torttuja ja sitte mentiin koko perhe hakee joulukuusta ja ostettiin siihen jotai koristeita. Sit vielä illalla mää tein lasten kanssa piparkakkutalon. Haettiin ihan oikee joulukuusi, joka nyt tuoksuu ihan joululle. Mentiin vaan sellaseen kauppaan joka niitä myy ja sit siellä oli koristeltu malliksi jotai kuusia. Voi jestas ku ne oli rumia. Nää amerikkalaiset oikeesti tunkee ne niin täyteen ja niin sikana kaikkee rumaa koristetta joka ei millään tavalla liity jouluun, et mää en etes ymmärrä et miten niitä voi kutsua joulukuusiksi. Onneksi meillä nyt kuitenki on ihan tavallinen joulukuusi ilman mitään typeriä "ei liity jouluun" -koristeita. Lauantai iltana mulla oliki sitte mun eka työpäivä viikonloppuna koko sinä aikana ku oon ollu täällä. Eikä sekää nyt ollu ku pari tuntia ja sit laitoin lapset nukkumaan ja olin vaan kotosalla. Tehtiin sitte piparkakkutalo illalla. Täällä on sen tekeminen tehty kyllä mahdollisimman helpoksi. Sää voit kaupasta ostaa sellasen kitin, joka sisältää kaiken mitä tarvit. Liimausaineen, joka yllätys yllätys on frostingia, koristeet ja valmiit palat. Sit vaan liimasin frostingilla palat yhteen ja annoin lasten päättää et mitä tehdään. Mää vaan laiton frostingia sinne minne ne käski, jotta pystyivät sitte koristelemaan karkeilla. Itse kitissä oli karkkeja ja frostingia meidän lasten makuun liian vähän, mutta onneksi mää käyn kakkukurssilla ja mulla oli valmista frostingia vaikka muille jakaa, joten ei muuta ku sitä käyttöön ja kaapista penkomaan lisää karkkia ja koristelut jatkuu. Lapset meinasivat että oli päivän pelastus et mulla oli frostingia lisää. :) Nyt meidän piparkakkutalo on kyllä hyvin kaukana piparkakkutalosta. Se on niin täynnä karkkia ja frostingia et saa kyllä etsiä et löytää sieltä jotai pipariin liittyvää väriä. No, ainaki meillä oli lasten kanssa hauskaa ja saivatpahan ainaki tehdä sellasen piparkakkutalon ku halusivat. Toi kit oli kyllä kätevä. Tollasen haluan suomeenki. Täälläki se makso ehkä 10 taalaa, et ei kovin suuri investointi ja hyvin nopee tehdä.

Sunnuntaina olikin sitte kohtuu aikanen herätys ku lähdettiin jonneki puolen tunnin matkan päähän au pairien joulupäivälliselle. Meidän piti olla siellä ennen yhtä ja hienosti pukeutuneena, joten pääsin taas käyttämään mun hostperheeltä saatua synttärilahjaa. Ekaksi paikan päällä oltiin pukin kanssa valokuvissa ja sitte asetuttiin pöytiin. Sit meillä oli jotai leikkejä ja kilpailuja ja voittaja pöytä sai jotai au pair in america -juttuja palkinnoksi. Välissä syötiin ja taas jatkettiin leikeillä ja valokuvauksilla. Sieltä jatkettiin yhteen ostoskeskukseen kuluttamaan aikaa. Matkalla sinne nähtiin yhdessä kaupungissa (emme tiedä et mikä kaupunki se oli) vaaleanpunainen koira! Voi jestas se oli näky! Oltiin saada kaikki sydärit, et ei voi olla totta, vaaleenpunanen koira! Se oli vähän liikaa meille. :) Toi oli kyllä tähän mennessä kummallisin juttu täällä amerikassa jonka oon nähny. Muuta ei voi sanoa. Ostarista jatkettiin matkaa Detroitin oopperataloon ja mentiin katsomaan joku uusi musikaali. Aluksi olin hyvin epäileväinen sen suhteen ku mää nyt en muutenkaa oo kauheen innostunu tommoisista kulttuurijutuista ja sit ku tiedossa vielä oli et se kestää monta tuntia. Mut onneksi olin väärässä. Se oli ihan sika hyvä! Kertaakaa ei tarvinnu kattoo kelloa et joko tää vois loppua, vaikka se kesti kuitenki taukoineen kaikkineen 3 tuntia. Kotona olin joskus vähän ennen puolta yötä et meni aika myöhään. Välillä ku käytiin ostarissa, niin oli vähän turhan hienosti pukeutunut olo ku oltiin kaikki juhlavaatteet päällä. Oopperatalossa ei kyllä ollu sen suhteen mitää hätää. Siellä sai olla onnellinen että oli pukeutunut hienosti.

Täällä on myös meineillään surullista asiaa. Tän mun amerikkalaisen kaverin äiti tekee kuolemaa. Hänellä on syöpä ja todennäköisesti ei elä enää kauaa. Tää mun kaveri soitti mulle itkusena keskiviikko iltana ja sano, ettei tiedä mitä pitäs tehdä ja hänen äitin aika vähenee koko ajan. Tää on ihan hirveetä ku en mää siihen mitään osaa sanoo. Suomeksiki tommoseen tilanteeseen on hyvin hankala sanoa mitään, saatika sitte enkuksi. Enkuksi se on tuhat kertaa vaikeempi yrittää keksiä jotai järkevää sanottavaa. Kuukauden ajan mää oon tienny et hänellä on syöpä, mutta nyt se vaan pahenee ja pahenee koko ajan. Kamalaa ku vielä näin joulun alla.

Happy Birthday!

Tällä viikolla meillä on ollu oikein kunnon talvi. JEE! :) Pakkasta nyt ei oo juuri ollu mut lunta ollaan saatu. Sillon viikko sitte sunnuntaina kirjotin et saattaa olla koulut suljettu maanantaina ku oli niin huono ilma. Ei onneksi ollu suljettu. Ja itseasiassa pahin ilma tälle viikolle sattu lauantaiksi, joten ei vaikuttanu kouluun. Lauantaina olin oikein kunnon ensimmäinen lumipyrypäivä. Lunta tuli taivaan täydeltä ja tuuli aika kovasti ja keli tien päällä oli myös sen mukainen. Ja ihan sika kivaa kesärenkailla.

Maanantaina menin sitte aamusta salille. Tällä kertaa pääsin kuten aina normaalistikin menen. Iltapäivällä hoidettiin tytön kanssa asioita. Käytiin mun koulun kirjastossa, palautettiin kaks mun paitaa, jotka ostin sunnuntaina mutten sitte ollut niihin tyytyväinen, tehtiin mun kakkukurssiostoksia ja käytiin ostamassa mulle uus vyö. Tyttö oli hyvin ylpee ku pääsi valitsemaan et millasen vyön ostan. Nyt se voi sitte kaikille sanoo, et mulla on sen valitsema vyö päällä. :) Illalla olin vaan kotona ja tein läksyjä. Vaikka oli viikko lomaa koulusta, niin silti onnistuin jättämään läksyt viimeseen iltaan. Ihan normaalia.

Tiistaina aamulla koulussa ja opettaja höpötti hyvin tiiviisti meidän kahden viikon kuluttua olevasta loppukokeesta. Se on monelle aika tärkee. Jos välikoe meni huonosti, etkä läpäissy sitä, niin loppukoe on pakko saada läpi, jotta pääsee kurssin läpi. Ja jos taas ei pääse kurssia läpi, niin sen joutuu ottamaan uudestaan ja maksamaan uudestaan. Tosi kivaa. Mulla nyt ei oo mitää stressin aihetta tosta loppukokeesta. Voihan niitä sitte ens viikonloppuna vähän kattoo jos on jotai epäselvää. Mulla meni se välikoe sen verran hyvin, et vaikka tää loppukoe menis huonosti niin pääsen silti kurssin läpi. Näin ainaki opettaja on sanonu. Mut en kyllä usko et se menis huonosti. Luotan kuitenki sen verran mun enkkuun, et uskon pärjääväni siinä kokeessa. Iltapäivällä mentiin tytön kanssa käymään uimassa ja sit valmisteltiin mun kakkukurssia illaksi. Illalla mulla sitte oli eka kerta tätä kolmos kurssia. Tää kurssi käydään tosi nopeesti. Meillä oli tällä viikolla kaks kertaa ja ens viikolla kaks kertaa ja siinä se sitte oliki. Edellis kurssiaki oli neljä kertaa, mut sitä oli vaan kerran viikossa. Aika paljo vaatii aikaa näillä kahdella viikolla tuo kurssi ku sinne pitää kuitenki tosi paljon valmistella etukäteen. Tällä viikolla tiistaina vaan tehtiin pursotusharjotuksia ja torstaina valmistettiin ihan kakku. Se oli mun eka kakku ikinä, jonka oon tehny fondantista. Oli tosi kivaa käsitellä fondantia. Päällystettiin se kakku sillä ja tehtiin siitä koristeita. Opeteltiin tekee ruusuja ja se oliki vähän haastavaa. Oon nyt sitte viikonlopun aikana tehny niitä lisää ja yrittäny harjoitella. En vaan oo oikein tyytyväinen ollu lopputulokseen, et vaatii paljon lisää harjoittelua. Sen verran pitäs saada kuitenki hyviä ruusuja aikaan, et ne voi laittaa sitte kakun päälle ens viikon torstaina. Sillon meillä on viimenen kerta tätä kurssia ja tehdään taas "loppukakku", joka koristellaan noilla ruusuilla.

Keskiviikkona olin aamulla kotona ja sain päivitettyä mun skarpbookin. JEE! :) Se onki vähän turhan kauan odottanut vuoroaan, joten oon nyt hyvin ylpee et sain sen tehtyä. Nyt mulla on sitte yks kansio täynnä, joten pitäs teettää sinne kuvat, jotta saan sen sitte mun poikaystävän mukana suomeen. Se nimittäin on kuvien kanssa aika painava ja varsinki ku mulla tulee niitä ainaki kaks ellei jopa kolme. Pitää yrittää ens viikolla diiliä niitten kuvien kanssa. Iltapäivällä oltiin tytön kanssa siellä samassa museossa, jossa käytiin pari viikkoa sitte. Tyttö innostu siitä kovasti, joten nyt meillä on sitte jäsenyys sinne ja voidaan mennä sinne niin monesti ku halutaan. Mikä on tosi hyvä diili ku kuitenki se on tosi iso museo ja paljon kaikkee mitä lapset haluaa kokeilla ja nähdä, joten ihan hyvä että me voidaan ihan hyvin olla vaikka koko päivä samassa osastossa ja mennä seuraavana päivänä uuteen. Ja joka kerta sieltä varmasti löytää jotai sellasta, jota ei oo aikasemmin nähny. Esim. tällä kertaa löysin sieltä eläviä ampiaisia! YÄK! Meinasin saada sydärin ku tajusin et ne on oikeesti ihan oikeita ampiaisia. Mää en mitää pelkää niin paljon ku ampiaisia ja hiiriä. Siellä oli ne ampiaiset sellasessa läpinäkyvässä laatikossa et sitte sai kattoo et mitä ne puuhaa siellä. Voi jestas. Se oli vähän liikaa mulle. :) Seuraavalla kerralla sitte varmaan löydän sieltä niitä oikeita hiiriä jossai laatikossa. Sitä odatanki hyvin innolla. Illalla olin sitte spinningissä ja tein läksyjä kouluun.

Torstaina oli sitte sellainen päivä, jota en ois koskaan uskonu odottavani ennen ku tulin tänne. Nimittäin täytin 21!!! :) Hyvä minä! Aikasemmin olin jo saanut hostperheeltä lahjaksi hienot juhlavaatteet ja sitte mun pikkuveli toi mukanaan mun synttärilahjan mun suomen perheeltä. Aukasin sen sitte torstai aamuna ja siellä oli jotai ihan muuta ku mitä olin odottanut. Olin odottanu et siellä on joku villapaita ku se oli ihan sen tuntuinen. Siellä oliki sitte oulun kärppien kaulahuivi ja pipo sekä lämpimät sukat ja paita. Ei kuitenkaa sitä villapaitaa mitä olin odottanut. Kärppien kaulahuivi oli kyllä loistovalinta. Kiitos siitä. :) Sitte olin saanu maanantaina postissa paketin mun poikaystävältä. Siellä oli Fazerin suklaata ja sitte sain lahjakortin hänen lompakkoon, joka on voimassa sillon ku hän tulee tänne. :) Hän ei ollut löytänyt sitä mitä olis halunnut mulle ostaa, joten sitte päätyi tällaiseen ratkaisuun. Hyvä idea ku hän kuitenki tulee parin viikon sisään tänne ja postittaminen nyt on aika kallista ja täällä muutenki on kaikki paljon halvempaa ku suomessa. Nyt mun tehtävä on vaan miettiä et mihin sitte käytän sen rahan. Kiitos tästä ongelmasta. :) Hostperheeltä sain mun hienojen juhlavaatteiten lisäksi vielä aamulla ruusukimpun, kortin ja 100 taalaa rahaa. Sain kyllä ihan sika hienon lahjan niiltä. Kiitos paljon. :) Sit olin jo aikasemmin tällä viikolla saanu kortin postissa mummolta ja työporukalta. Loppuja onniteluja sain sitte sähköpostilla ja facebookin kautta. Osa paikallisista kavereista laitto myös tekstarin tai soitti. Ja sitte sain vielä mun hostäidiltä lahjasi pari drinkkiä baarissa. Hän vei mut illalla mun kakkukurssin jälkeen kahteenki baariin. Toinen oli tosi hieno martiini baari, jota kyllä meiltä päin suomesta saa metsästää. Siellä ne teki mulle sitte ilmasen synttäridrinkinki. Oltiin kotona jo joskus 11 aikaan, ku seuraavana päivänä oli kuitenki työpäivä. Synttäreistä huolimatta olin aamulla koulussa ja sitte iltapäivällä käytiin tytön kanssa ruokakaupassa ja sit oltiin vaan kotosalla ku koko alkuviikko oltiin menossa.

Perjantaina lähdin aamulla tuhlaamaan mun lahjarahoja. Tai itseasiassa tuhlasin jo osan torstaina ku löysin kaupasta yhden leivontakirjan, jota oon kauan halunnu, mut mulla ei oo ollu rahaa ostaa sitä. Nyt sitte päätin sen heti ostaa ku sain ylimäärästä rahaa. Sit sain ostettua samalla satasella talvikengät, sukkia, laukun, ann arborin t-paidan ja michiganin tosi hienon lippiksen. Tosi paljon sain satasella aikaan ja kaikki vielä tosi hyviä ostoksia. Talvikenkiä mulla ei oo ollu. Täällä nyt ei oo niin kylmä, et välttämättä tarttis, mut lunta ja sohjoa on kuitenki, niin on hyvä olla etes jotkut kengät joissa on vähän vartta, ettei heti oo sukat märkänä. Sukkia oon kans kaivannu ku melkeen kaikki mun sukat joita toin suomesta, on menny rikki. Laukkuaki oon himoinnu jo vaikka kuinka kauan. Mulla on koko ajan ollu sama marimekon laukku. Nyt sain ostettua uuden ja oli kyllä jo aikaki. Aika kulahtanu jo toi mun laukku ku se on joka paikassa ollu mun mukana ku mulla ei oo ollu mitää muuta. Sit tota ann arborin t-paitaa oon kans himoinnu kauan. Nyt oon tyytyväinen et sain se ostettua, niin saan sen sitte mun poikaystävän mukana suomeen. Ja michiganin lippiksestä oon kans tyytyväinen ku se on tosi hieno ja sit tää on mun ihan eka michiganin kama, jonka oon ostanu itelleni. Sit kävin selvittämässä et paljonko mun kuvien teettäminen maksaa ja montako päivää se kestää. Sit sain vielä selvitettyä tennismaila asiaa. Mulla nimittäin ei oo omaa mailaa vaan oon pelannu vanhimman pojan mailalla. Oon kuitenki ajatellu ostaa oman ku tarkotus on kuitenki pelata koko kevät ja saan sitte viedä sen suomeenki. Kävin kysyy mun tennisclubilta et mikä on hyvä aloittelijoille ku en mää nyt ymmärrä niistä mitää. Sit se suositteli mulle kolmea mailaa ja mää voin sitte tammikuussa niitä siellä testata ku mulla alkaa mun kurssi. Kirjotettiin ne ylös, jotta muistetaan sitte. Tai sitte voin tehdä, niin että varaan sieltä puolen tunnin ajan sellaseen pallokoneeseen, joka syöttää niitä palloja mulle ja pääsen testaamaan kaikki kolme kerralla, et mikä tuntuu parhaalta. Ja saan sitte avustusta sieltä työntekijöiltä. Pitää sit tammikuussa miettiä et miten teen sen mailan valinnan kanssa. Nyt oon kuitenki päässy jo alkuun siinä projektissa. Eli olin hyvin tehokas perjantai aamuna. :)

Iltapäivällä oltiin tytön kanssa kotona ja sain kirjotettua mun suomeen lähtevät joulukortit. VAU! :) Tääkii on ollu jo projekti muutaman viikon. Nyt sitte vaan ens viikolla ne postiin. Poikien tultua koulusta lähdettiin heidän harrastuksiin. Meillä nyt ei sitte ookaa enää ku ens viikon perjantaina ennen joulubreikkiä. Illalla pelasin jääkiekkoa ja tällä kertaa oli sitte ihan normaalit pelit. Hävittiin harmaille 2-1. Ihan hyvä peli se kuitenki oli ja paljon oli tilanteita. Ei vaan onnistu. Jääkiekosta ajoin suoraa kotiin, suihkuun ja valmistautumaan baariin. Mun amerikkalainen kaveri halusi nimittäin viedä mut juhlimaan mun synttäreitä. Hän tuli hakemaan mua kotoa ja lupasi olla kuskina, jotta pääsen kotiin yöksi. Mentiin ypsilantiin yhteen baariin ja siellä oli pari hänen muutaki kaveria. Ku päästiin baarin pihalle, hän sano mulle et laita ovi lukkoon ku hänellä ei oo keskuslukitusta. Aattelin et ok. Kerettiin kävellä pari metriä, niin hän sano, että hän unohti avaimet sisälle autoon. Mää olin, niin ku et huijaat sää mua. Valitettavasti hän ei huijannu ja hänellä oli avaimet auton sisällä. Tosi hyvin alko. No, sitte hän soitti jolleki kaverille joka tuli parin tunnin päästä hakee meidät pois ja toi mut kotiin. Et pääsin kuitenki kotiin yöksi. Matkalla meidät vaan pysäytti poliisiauto, mut tällä kertaa syy oli se, et takavalo tai -vilkku ei toiminu. Täällä ku ne ei saa pysäyttää noi vaan niin ku suomessa, et ne puhalluttaa tai tarkistaa kortin, niin sit ne pysäyttää tommosistaki syistä et pääsee sit tarkastaa kortin ja puhalluttamaan. Ja sit se poliisi heti kysy et onhan kaikki 21. Jos joku meistä ei ois ollu ja ne ois epäilly et ollaan joutu, puhalluttaa ne ei kuitenkaa saa, niin sitte ois tullu sakkoja. Ei ne meidän papereita kysyny ku sanottiin et ollaan 21.

Lauantaina oli vanhimmalla pojalla hänen kaverin synttärit. Mää menin sitte mukaan viemään ja hakemaan, et jos oltas törmätty siihen äitiin, jolla on ne hevoset tossa melkeen naapurissa. Ei kuitenkaa törmätty ku tää hänen poika kulki jonkun toisen kyydillä. Typerää. Ihan turhaa olin siellä tyrkyllä. Sit myöhemmin iltapäivällä mentiin koko perhe puolen tunnin matkan päähän yhden suomalaisen 8 vee synttäreille. Sinne oli kutsuttu muitaki suomalaisia perheitä. Ne oli sellaisessa pomppulinna paikassa et lapset sai eka hyppiä siellä niissä linnoissa ja sitte mentiin kaikki syömään pitsaa ja kakkua. Lopuksi synttärisankari aukasi lahjat ja sit siellä oli sen firman työntekijä, joka kirjotti ylös et mitä se sai ja keltä ku täällä amerikassa on tapana kirjottaa sellanen kiitos -kortti, jossa kiitetään just siitä lahjasta, jonka sai tältä vieraalta. Just, kaikkee sitä kuulee. Synttäreitten jälkeen tultiin vähäksi aikaa kotiin ja sit lähdettiin mummille ja ukille. Siellä oli koko suku paikalla, joten otettiin sitte perhekuvia. Mää toimin kuvaajana ku mää nyt en millää tavalla kuulu sukuun. Hyviä kuvia saatinki aikaan. Toiset rupesi syömään, niin mää lähin sitte espanjalaisen kanssa ajamaan downtowniin. Oli nimittäin kahdeksaksi kutsunu mun kavereita syömään ja juhlimaan mun synttäreitä. Paikalle ei kuitenkaa päässy ku tää espanjalainen ja sitte puolalainen. Ainaki 4 mun kaveria, joita olin pyytäny joutu olee töissä sillon illalla ja sitte pari tyyppiä oli Chicagossa. No, ei se mitää. Meillä oli kuitenki tosi kivaa kolmestaanki. Sen jälkeen espanjalainen lähti omille teilleen ja me tultiin puolalaisen kanssa meille. Hän oli ekaa kertaa meillä, joten esittelin talon. Sit joku kaks tuntia istuttiin mun huoneessa ja jouruttiin. Sit hän lähti joskus puolen yön aikaan ajamaan kotiin ja mää juttelin vähän aikaa hostäitin kanssa ja menin nukkumaan. Eka oli suunnitelmissa mennä baariin, mut ei mua kyllä haitannu vaikka ei menty. Olin perjantaina ja se on ihan riittävästi mulle. Selvispähä aikasemmin nukkumaan ja ei menny sitte koko sunnuntai siinä että nukku.

Sunnuntaina soittelin suomeen ja treenasin kakkukurssille mun ruusuja. Kyllä se ehkä siitä pikkuhiljaa kehittyy. Viiden aikoihin lähdettiin koko perhe tohon ihan lähelle illalliselle yhden suomalaisen mummon luokse. Illallisen tarkoituksena oli juhlistaa suomen itsenäisyyttä. Eilenhän se itsenäisyyspäivä tais tosiaan suomessa olla. Siellä oli tosi paljon vanhempaa väkee, mut suomalaisia kaikki. Ruoka oli tosi hyvää ja saatiin vielä Fazerin sinistäki siellä. Nam! :) Ja juttelin vaikka ja kenen kanssa vanhoja asioita. Tai no, en mää niistä osaa jutella mut osaan sujuvasti kuunnella. Musta seuraavaksi nuorin oli tää meidän vanhin ja sitte musta seuraavaksi vanhin varmaan mun hostäiti. Kivaa oli kuitenki. Hyvä porukka ja kaikki tuli kyselee et sääkö oot se uus au pairi tai sitte ne sano et sääkö et se joka pelaa sitä jääkiekkoo. Meillä nimittäin on välillä tuomarina suomalainen siellä pelissä ja oon hänen kanssaan jutellut ja hän oli illallisellaki, joten moni kyllä tiesi, että pelaan jääkiekkoa. Illallisen jälkeen oli tarkotus lähtä parin kaverin kanssa kattoo yhtä uutta jouluaiheista komediaa, joka on tullu leffateattereihin viime viikolla. Mulla vaan meni sitte sen verran myöhään, ettei enää jaksettu. Kuitenki työpäivä jokaisella maanantaina. Ja se nyt on ihan uus joululeffa, joten pyörii varmasti joulun yli teattereissa, joten voitas sit vaikka mennä mun poikaystävän kanssa kattoo se. Haluan nimittäin nähdä sen. Mitäs sanot M?

Ainii, ku tulin perjantaina kotiin jääkiekosta ja tulin mun huoneeseen, niin piti vähän aikaa kattoo suu auki, et mitä ihmettä. Mun hyllylle, jossa on mun CD soitin oli ilmestyny kaks sukkaa roikkumaan. Toisessa oli A -kirjain ja toisessa M. Piti vähän aikaa kelata et mitä hemmettiä noilla tehdään. Sit tajusin et ne on joulusukat mulle ja mun poikaystävälle. Ne ei nimittäin oo mitenkää kuvioiutu jouluteemalla, vaan ne on vaan yks väriset (sininen ja vihree), joissa on sitte nimikirjain. Vähän mahtavaa. :) Mun hostäiti oli käyny ostamassa meille sellaset. Tosi ihanaa.

Ens viikolle mulla on yks iso tavote. Mun luistimet on ihan pakko saada teroitettua. Olivat kyllä niin tylsää kamaa perjantaina pelissä, et ens perjantaina en kyllä niitten kans suostu menemään peliin. Täytyy vaan enste keksiä et missä ne teroitetaan. Kyselin jo vähän tältä meidän tuomarilta siellä illallisella. 4 talaa suunnilleen maksaa terotus, et ei paha.