Sairastetaan ja sain isäni kylään

Tossa otsikossa oikeestaan onki kaikki mitä viime viikolla tapahtui, sairaana ja isä tuli kylään. Alkuviikko meni ilman sairastelua, mutta keskiviikko aamuna oli tytölle noussu kuume ja hän oli pois koulusta koko loppu viikon. Keskimmäiselle pojalle nousi lauantai aamuna.

Maanantaina ja tiistaina ei siis kukaan ollut kipee, mutta mulla itselläni oli vielä maanantaina tosi toipilas olo. Kävin aamulla kevyesti ottamassa spinningissä, hain tytön koulusta ja tultiin kotiin ku en ois jaksanu tehdä yhtää mitää. Oli niin voimat pois -olo. Tiistaina kävin aamulla koulussa ja en onneksi kokenu että oisin jääny pahasti jälkeen ku olin torstaina pois. Iltapäivällä tytön kanssa käytiin hoitaa tän perheen äitin veljen perheen koiria. Tän veljen vaimon isä kuoli äkillisesti ja he lähtivät sinne, joten koirat jäivät meidän hoitoon. Torstaina onneksi kuitenki saatiin ne koirat kenneliin, niin niitten ei tarvinnu olla enää talolla yksin. Ei me nyt kuitenkaa asua siellä voitu, et vaan käytiin useemman kerran päivässä käyttämässä niitä ulkona ja ruokkimassa, mutta ei se nyt kovin kivaa ollu niistä koirista. Poikien tultua koulusta tiistaina olikin sitten harrastuspäivä.

Loppuviikosta ei tapahtunu päivisin mitään ku olin tytön kanssa kotona. Torstai aamuna en päässy mun kouluun ja ärsytti kyllä suuresti jäädä sieltä pois, mutta eihän sille mitään voi. Sain opettajalta sähköpostia, että jos mää haluan päästä kurssin läpi, niin en saa enää sen Floridan lisäksi olla pois koulusta. Ku laskee sen Floridan reissun mukaan mun poissaoloihin, niin ne tulee täyteen. Sit jos oon vielä sen lisäksi pois, niin en pääse kurssia läpi, vaikka saisin mitä loppukokeesta. Sellanen käytäntö niillä tuolla koululla on. No, pitää toivoa ettei tuu enää muita poissaoloja. Haluan kuitenki päästä sen kurssin läpi.

Keskiviikko iltana mää kävin spinningissä ja oli huomattavasti parempi olo ku maanantain spinningissä. Ihan hyvin jaksoin siellä olla. Torstaina kävin tenniksessä ja oli kyllä tosi kiva pelata sitä pitkästä aikaa. Missasin kuitenki edellisen kerran ku olin ite kipee. Perjantai iltana hävittiin meidän jääkiekko taas vaihteeksi. Ollaan hävitty noita pelejä ihan koko ajan, mutta toisaalta ihan sama. Pääasia että saa pelata. Sitä ei ookaa enää ku huhtikuu ja sit se loppuu eli ei enää kovin montaa peliä jäljellä ku missaan ainakin yhden kerran ku mennään sinne Floridaan. Pelin jälkeen ajoin suomalaisen au pairin kotiin ja kävin siellä suihkussa ja sitte lähdettiin käymään baarissa. Sieltä ajoin kotiin. Lauantaille olin alunperin suunnitellu, että voisin mennä kattoo tän suomalaisen vauvaa, joka jo nyt on yli viikon vanha mutta mää en oo sitä nähny vieläkää. En sitte kuitenkaa uskaltanu lähtee, vaikka oon ite jo käytännössä parantunu, mutta meille oli tullu uus kuumeinen. En missään tapauksessa halua tartuttaa vauvaa. Toivottavasti pääsisin pian sen vauvan näkee. No, sit ku en päässy kattoo vauvaa, niin kävin perheen äitin kanssa laittaa mun isälle ja hänen kaverilleen pedit valmiiksi ja sit venasin niitä meillä kotona. Ne vuokrasi auton, niin mun ei tarvinnu hakee niitä kentältä. Soitin niille ku ne oli ollu jo 3 tuntia maassa eikä ollu kuulunu mitää, että ne on etes tulossa meille päin. Ei siellä onneksi mitää hämminkiä ollu. Kaikki oli menny tullissa ja muuten ihan hyvin. Siellä oli vaan ollu hirveet jonot joka paikkaan, niin sen takia niillä kesti. Enste ne tuli meille ja toivat ihan sikana ruisleipää, purkkaa ja suomalaista karkkia. Just sitä mitä mää olin tilannu. :) Sinne on näköjään tullu vaikka mitä uusia jenkki purkkia, vähän kivaa. :) Vähän aikaa oltiin ja juteltiin meillä ja sit lähdin viemään ne niitten nukkuma paikkaan. Sattu hyvä tuuri niitten nukkumapaikan suhteen ku täällä on yks asunto mummin ja ukin vieressä, joka on just nyt tyhjillään ku siellä oleva väliaikainen asukas on ulkomailla pari viikkoa. Eli he pääsivät majoittautumaan ihan oikeeseen asuntoon, joka on vielä tosi lähellä meitä. Sieltä lähdin sit käyttää ne syömässä ja ruokakaupassa ja vähän ajeltiin Ann Arboria. Sitte miehet lähti nukkumaan ja mää tulin käymään nopeesti mutkan kotona ja lähdin hakee suomalaista baariin. Siellä oli muitaki au paireja, niin oli ihan kiva ilta. Sieltä tulin kotiin suomalaisen kanssa ja hän tuli meille yöksi sillä lähdettiin sunnuntai aamuna tehtaanmyymälä alueelle näitten miehien kanssa.

Ihan ekaksi käytiin hoitaa niille paikallinen prepaid liittymä. Tulis tosi kalliiksi suomalaisella numerolla ku määkii kuitenki täältä soittelen niille, että missä ne on ja mitä ne tekee, ku ne ei oo samassa paikassa yötä ku mää. Sieltä sit ajettiin tehtaanmyymälä alueelle, josta mää löysin paljon tosi kivoja vaatteita ja oli vielä halpoja. Ostin kesävaatteitaki jo ku kohtahan sitä ollaan siellä Floridassa ja siellä sit semmosia tarvitaan. Sieltä sitte ajeltiin viemään suomalainen kotiin ja tultiin meille illalliselle. Siinä sitte saiki isä ja hänen kaveri höpötellä mun hostvanhempien kanssa.

Oli kyllä kiva nähdä mun isä melkeen 9 kuukauden jälkeen. Tosi outoa vaan ku täällä on joku tuttu ihminen. Kaikista oudointa oli se ku kuulin pitkästä aikaa mun kotona olevan lempinimen. En ollu sitäkää kuullu sen jälkeen ku oon suomesta lähteny. Olin jo melkeen unohtanu, että mua kutsutaan vielä sillä lempinimellä kotona. :)

Sairaana, TAAS!

Jos viime viikko oli täynnä menoa ja meininkiä, niin tää viikko oli kyllä täysin vastakohta sille, sillä oon maannu keskiviikosta asti sängyssä sairauteni kanssa eli ei ole tapahtunut yhtään mitään. No, olihan mää nyt maanantaina ja tiistaina elävien kirjoissa, että sillon nyt tuli jotai tehtyä. Maanantaina aamulla olin spinningissä ja iltapäivällä käytiin tytön kanssa vaan kahvilassa istumassa ja nautiskelemassa kauniista päivästä. Illalla tein läksyjä. Tiistaina meillä sit oli se St.Patrick's Day eli vihreetä päälle. Aamulla olin koulussa jossa kyllä meni asiat ihan ohi. Johtu varmaan siitä että olin tulossa kipeeksi, vaikka en sen kummemmin kyllä sillä hetkellä sitä tiedostanu. Iltapäivällä sain meille tän perheen edellisen au pairin joka siis oli viimesillään raskaana. Hänen synnytyspaikkansa on lähellä meidän kotia, niin hän tuli tänne ku hänen mies kuitenki oli töissä. Ei tarvinnu vielä tiistaina lähtä synnyttää mutta torstaina jo tarvi ja terve poikahan sieltä tuliki. Lauantaina pääsivät kotiin ja kaikki on menny hyvin uuden perheenjäsenen kanssa. Onnea vanhemmille. <3 Tiistai oli myös lasten harrastuspäivä kun saimme tytön kanssa pojat koulusta. Tiistai iltana kävin suomalaisen kanssa vaan pyörii downtownissa ja kattoo menoa. Joka paikka oli täynnä ihmisiä ja meininkiä. Kaikki oli vihreissä ja baarit näytti olevan ihan täynnä. Me ei menty sisälle. Keskiviikko aamuna ku heräsin, niin olo oli ku kuolleella ja kuumettahan sitä sitte oliki. Siitä se sitte lähtiki. En kyennyt etes torstaina kouluun, että nyt saa sitte opiskella ahkerasti ku on päässy taas elävien kirjoihin että saa muut kiinni ku tää viikko on menny ihan hukkaan ton koulun kanssa. Perjantaina olin iltapäivällä tytön kanssa, mutta oli niin heikko olo etten jaksanu ku maata sohvalla. Sunnuntai aamuna tuntu ekan kerran siltä, että ehkä mää en kuolekaa. Varmaan jonkun sortin influenssaa oli ku sitä on kuulemma liikkeellä. Ainaki piti neljä päivää mulle kuumetta ja tosi kamalaa oloa. Tulipahan ainaki nukuttua jos ei muuta. Muut ei oo vielä sairastunu, että saa nähdä miten käy. Toivottavasti ei tuu lapset kipeeksi, se ei oo koskaan kivaa. Sunnuntaina oli sitte jo pakko päästä näkee ihmisiä ku neljä päivää ollu neljän seinän sisällä. Rupes jo tuntuu että tuun hulluksi ku en pääse mihkää. Seki merkki siitä että rupesin olee terve ku aikasempina päivinä en voinu etes kuvitella lähteväni johonki, olin oikeesti niin kuollu. Kävin sit näkee paria kaveria ihan vaan downtownissa höpöttelemässä. Jospa nyt ens viikko sitte taas ois normaali viikko, niin ois taas teilleki jotai kertomista. :) Mun isä tulee lauantaina, että sellanen tapahtuma nyt ainaki on tulossa.

Uudistusten viikko

Tämä viikko alko sillä, että mulla oli lapset kotona maanantaina ku niillä ei ollut koulua. Ei tietoa että miksi, mutta ei vaan ollut. Tyttökää ei sitte innostunu lähtee kouluun, joten mulla oli kaikki kolme lasta. Molempien vanhempien lähdettyä töihin meillä meni sähköt poikki. Meillä nyt on toi syksyllä asennettu generaattori tuolla mut se ei lähteny pyörittää sähköä meille. Soitin hostisälle ja hän tuli kotiin katsomaan tilannetta. Hän sitte soitti jolleki korjausmiehelle, joka sai sen toimimaan ihan hyvin. Hostisä onneksi aukasi meille kuitenki autotallin oven käsin, niin päästiin lähtemään uimaan lasten kanssa. Käytiin hakee mukaan suomalainen au pairi ja hänen kaksoset. Oltiin aikasemmin sovittu et mennään uimaan heti aamusta ku iltapäivällä se halli on kuitenki aika täys. Lähdettiin pois joskus puolen päivän aikaan ja sinne kyllä rupes ihan kivasti lappaa porukkaa sen jälkeen et oli kyllä tosi hyvä ajotus. Sieltä ajoin lasten kanssa kotiin ku meille oli sillä aikaa saatu sähköt. Käytiin reippaasti syömässä ja sitte jatkettiin matkaa leffaan. Käytiin kattoo The Bedtime Stories. Oli kyllä tosi hyvä ja pojat tykkäs ainaki enemmän tästä ku siitä Boltista ku tää ei ollu piirretty. Tällä kertaa meidän leffa makso 0,50 taalaa kappale, et aika halvalla päästiin. Leffan jälkeen käytiin ottamassa vähän kuvia. Tuolla meidän ostarissa on sellanen kone, jossa saa ottaa kuvia 3 taalalla ja sitte siihen saa valita kuvatekstin ja siihen kuuluu neljä kuvaa eri kuvaa, jotka saa tuplana eli kahdeksan yhteensä. Otettiin sinne teksti, että Best Friends ja sit siinä oli mää ja kaikki kolme lasta. Eka onnistu tosi hyvin mut kolme muuta nyt oli vähän mitä oli. Tosi vaikee oli yrittää sovittaa neljä ihmistä siihen samaan pikkukuvaan. Mut oon tosi tyytyväinen siihen yhteen ja se riittää ihan hyvin. Nyt mää sitte kannan sitä hyvin ylpeenä mun lompakossa. :) Meillä oli kyllä tosi kiva päivä lasten kanssa, että ihan hyvin suju vapaa päivä koulusta. Maanantaina sain myös sähköpostia au pair in americalta siis mun järjestöltä, että mun pitää rueta suunnittelee et millon lennän kotiin. HUI! :D Siinä sanottiin et tuun kahden viikon sisään saamaan etanapostia, et sitte siellä on kaikki tiedot ja kaavakkeet ja niitä pitää sit täyttää ja palauttaa. Kamalaa, joudun oikeesti kohta kotiin täältä ku pitää jo rueta toivomaan lentopäiviä! Ihan hullua. Tosin sain kyllä loppu viikosta sitte sähköpostia et tuun saamaan etanapostia parin viikon sisään et miten jatkan mun vuotta täällä. Mun mielestä niitten kyllä pitäs toimia toisin päin. Et enste tarjotaan jatkovuotta ja sitte vasta lentolippuja kotiin. No, samapa tuo mulle ku kotiin nyt kuitenki oon tulossa elokuun alussa. Vielä en oo saanu kumpiakaa kirjekuoria et jospa sitte ens viikolla.

Maanantai iltana yritin vähän lukee kokeisiin ku meillä oli tiistaina puolivälikoe koulussa. Tosin en kyllä juuri lukenu ku en kokenu sitä aiheelliseksi. Tiistaina sit sinne kokeeseen ja taas sama tilanne ku viime jaksossaki. Kaikki oli lukemassa ja päättämässä vielä 5 minuuttia ennen koetta ja mulla oli vaan mukana kynä ja kumi ja vara lyijyjä. :D Sit mun luokkakaveri vaan kysy, et ootko sää jo valmis kokeeseen. Mää vaan sanoin, et enköhän, en mää nyt turhaa viiti siitä stressata. Kokeen olin tehny taas vajaassa tunnissa ja lähdin ekana pois. Joitaki kohtia en tienny heti, jätin ne sitte hautomaan ja palasin kohta takasi, mutta jos en siltikää tienny niitä, niin turha siellä nyt on kovin kauaa istua miettimässä sitä. En keksi sitä kuitenkaa. Tai ainaki mää oon huomannu, et jos en keksi sitä heti, niin en kyllä keksi puolenkaa tunnin päästä. Sit se vaan menee enemmän mutkalle ku sitä hautoo, joten lähdin sitte vaan suosiolla pois ja laitoin vaan jotai vastaukseksi. Kaikkiin kuitenki vastasin, etten jättäny mitää tyhjäksi. Kokeen jälkeen oli sellanen fiilis, että en tienny kaikkia, mutta läpi kyllä menee. Meillä pitää saada yli 60 prosenttia oikein, jos haluaa läpäistä 030 kurssin ja yli 70 prosenttia jos meinaa läpästä 032 kurssin eli sit saa kaks kurssia suoritettua kerralla. Torstaina sitte saatiin kokeet takasi. Opettaja puhu vaikka kuinka kauan, että miten se on laskenu niitä pisteitä ja mitä väliä tolla välikokeella on kurssin läpi pääsyn kannalta, miten meidän pitää nyt jatkaa opiskeluja seuraavat 7 viikkoa ja kaikkee sellasta, että mulle tuli sellanen fiilis, että eikö muka kukaan meistä päässy sitä läpi. Olin nimittäin niin varma omasta fiiliksestä sen kokeen jälkeen, että kyllä läpi ainaki menee. Saatiin sit kokeet takasi ja sain 88 prosenttia eli meni ihan hyvin. Näillä näkymin oon pääsemässä läpi kaks kurssia kerralla ku mulla oli nyt yli 70 prosenttia. Virheet oli kaikki sellasia pieniä prepositioitten kanssa tai taivuttanu jonkun sanan väärin tai käyttäny perus imperfektin tilalta perfektiä tai perus perfektin tilata perfektin ing- muotoa. Mut ihan sellasia virheitä että osaan kuitenki asian aika hyvin. Vaatii vaan vielä treenausta, että mitä käytetään ja missä. Sit se opettaja sano, että hyvin harva pääsee läpi kaks kurssia yhtä aikaa, et melkeen kaikki joutuu ottaa ton kurssin uudestaan, et läpäsee molemmat, mutta mää kyllä aidon olla niitten harvojen joukossa, jotka pääsee kaks kurssia läpi yhtä aikaa. Ainaki nyt näyttää hyvältä ja ompahan ainaki haastetta kerta se on harvinaista.

Tiistaina käytiin iltapäivällä tytön kanssa oltiin kotosalla. Iltapäivällä haettiin pojat koulusta ja ajettiin meidän salille harrastuksiin. Illalla kävin parturissa! HUI! :D Mun eka kerta täällä ja oliki kyllä jo korkee aika. En ollukaa käyny ku suomessa viimeksi melkeen 9 kuukautta sitte. Kävin vaan leikkauttaa huonot latvat pois. Noin kaks tuumaa lähti pituutta, et ihan hyvä määrä. Eikä kestäny kauaa. Menin meidän ostariin sellaseen parturiin, johon ei tarvi varata aikaa ja se oli just lopettelemassa yhden miehen leikkausta ku mää tulin sinne, että tosi nopeesti kyllä pääsin. Ja leikkaus ei kestäny kauaa ku se vaan otti kaks tuumaa pois ja kerrosti niitä vähän. Hyvin easy. Eikä maksanukaa ku 16 taalaa, et todella halvalla pääsin. Ja kaiken lisäksi nainen oli vielä tosi mukava nuori ihminen, jonka kanssa juttelin kaikkee. Eli ihan hyvä mun eka parturi kokemus amerikassa. :) Voi harkita uudestaanki menemistä.

Keskiviikkona olin aamulla mun yogassa ja oli kyllä taas tosi kiva. Nyt siellä on ruennu käymään yks saksalainen au pair mun kanssa samalla kurssilla, et nyt sitte näkee sitäki ainaki kerran viikossa. Iltapäivällä käytiin tytön kanssa postissa ja kaupassa ostaa tarvikkeita torstain leipomista varten. Ei oltu taaskaa leivottu pitkään aikaan, joten nyt oli jo korkee aika. Tyttö toivo mokkapaloja, joten niitä siis. Ihan suomalaisella ohjeella tein ja tuli hyviä. Mokkapalat on ihan hyvä ohje tytön kanssa ku siinä on ihan kivasti niitä aineita mitä pitää mitata mutta ei oo kuitenkaa vaikee ja sitte pääsee laittaa strösseleitä päälle, joka tietysti on tosi kivaa. Tällä kertaa niitä tosin vähän meni liikaa yhteen nurkkaan, mut ei se mitää haittaa. :D

Keskiviikko iltana mulla oli spinningi ja se oli kyllä huippua ku en ollu viikkoon ollu ku missasin maanantain spinningin lasten oltua kotona koulusta. Spinningin jälkeen ajelin kotiin tekee vähän koulujuttuja. Torstai iltana mulla oli mun tennis. Sieltä ajelin kotiin, suihkuun ja valmistautuu baariin toisen suomalaisen kanssa. Ihan hyvä meno oli taas. Tosin tällä kertaa mua rupes raivostuttaa ne älöttävät miehet siellä. Ne on niin ällöttäviä eikä ne sitä ite tajua. Joskus niitten kanssa menee hermot ja tortaina oli sellanen päivä et hermostuin niille. Sit lähdettiin vähän aikasemmin pois, mikä nyt ei haitannu mitää ku kuitenki piti perjantai aamuna nousta töihin.

Perjantaina jätin aamun salin jälkeen, koska soitin skypellä mun entiselle työkaverille suomeen! OMG! :D Vähänkö oli siistiä saada jutella sen kanssa. En ookaa sen jälkeen jutellu ku lähdin suomesta, että olihan tuosta jo vähän aikaa kulunut. Ja ekaa kertaa latasin rahaa mun skypeen ku soitin kännykkään. Ihan ok kuulu välillä mutta pätki kyllä myös tosi pahasti, niin ku skype nyt muutenki tekee sitä. Mutta saatiin kuitenki jotai juteltua ja se on pääasia. Oon sanonu, että tuun sitte heti sinne ku suomeen pääsen, et se on tärkeyslistalla ekana vuorossa ku yks mun hyvä kaveriki on siellä töissä. Mun työkaveri oli kyllä yllättyny ku soitin eikä se etes eka meinannu tuntee mua! Siinä kans yks! :D Ja sitte sillä loppu akku kesken kaiken. Mää soitan täältä asti kerran 8 kuukaudessa ja sitte ei etes huolehdita akkua täyteen. Tosin soitin kyllä yllätyksenä, että hän ei tiennyt että tuun soittamaan. Mun kaveriki oli kyllä hyvin yllättynyt ku hän kuuli, että kenen kanssa hän jutteli. Tuli hyvä mieli ku sain jutella sen kanssa. Sit oli hyvä fiilis koko perjantain. Eli ei se ollukaa ehkä niin perjantai 13. ku ois voinu kuvitella. :D

Iltapäivällä käytiin tytön kanssa ostarissa ja otettiin suomalainen au pair mukaan. Käytiin parissa kaupassa ja sit siellä leikkipaikassa, josta tyttö tykkää tosi paljon. Löydettiin suomalaisen kanssa ihan sika siistit conversit, jotka oli tietenki pakko saada! Mun on pinkit/vaaleen vihreet ja mun kaverin mustat/pinkit. Olin ihan myyty ku näin sen vaaleen vihreen. Just sellanen vihree mistä tykkään eli en oo päässy vielä mun vihree innostuksesta täällä eroon. :D Nyt sitte on tosi coolit pirteen väriset kengät kevääksi/kesäksi. Itseasiassa viikonloppuna oliki tosi lämmin ja ens viikolle luvannu kans lämmintä ilmaa et kyllä se kesä sieltä tulee. Torstai aamuna kyllä tuli ihan vähän lunta mutta se nyt oli hyvin mitätöntä.

Perjantaina mulla oli ensimmäinen jääkiekkopeli eli pelasin jo kasilta. Taas hävittiin. Tällä kertaa 6-1. Tosin sininen tiimi on kyllä ollu tosi hyvä koko ajan ja niillä on aika monta sellasta, jotka tulee vaan tonne tekee maaleja ja pelaavat oikeesti jossai paremman tasoisessa liigassa. En kyllä ymmärrä että mitä järkee siinä on, mutta samapa tuo mulle jos siitä tykkäävät, niin ihan vapaasti mun puolesta. Mulle kuitenki pääasia on se, että saan pelata siellä. Ja sitä kyllä saan tehdä, joten ei valittamista. Laitoin perjantaina postiin sen mun ilmottautumisen seuraavan jääkiekko juttuun eli pelaan nyt sitte ens kuusta lähtien sunnuntai iltaisin aina kesäkuun loppuun asti eli saan käytännössä pelata koko sen ajan ku oon täällä. Pelistä ajoin toisen suomalaisen kotiin ja siellä suihkuun ja valmistautuu iltaan. Hänen hostäiti nimittäin on opettaja yliopistolla ja hän järjesti bileet sen oppilaille kotonaan, joten me osallistuttiin myös. Oli kyllä kivaa ku saatiin jutella muitten nuorien kanssa ku vaan au pairien. Jäin sitte sinne yöksi. Sieltä ajoin suoraa hierojalle. Täällä on yks hyvä hieroja, jolla mummi käy ja hän on suosittelu että mun pitäs tän mun selän kanssa mennä sinne. No, sinne siis. Se kyseli ja vastasin sen mitä osasin enkuksi selvittää. Sit se hiero selkää, vatsaa ja jalkoja. Sano samoja juttuja ku kaikki muutki suomessa eli sinänsä ei yhtään mitää uutta. Ja ihan samalta tää selkä tuntuu ku ennen sinne menoaki, että sinänsä ei kyllä ainakaa yhdestä kerrasta mitää vaikutuksia. Jotai venytyksiä se käski tehdä mitä on suomessaki käsketty ja suositteli mennä pilatekseen. Suomessa kävin pilateksessa mutta en tykänny siitä enkä kokenu sen olevan mitenkää hyödyksi, mutta tiedän kyllä että meillä ei ollu asiantunteva opettaja. Siinä pitää olla hyvä opettaja, että siitä oikeesti on hyötyä. Ikävä kyllä sanoa, että mutta en kyllä kokenu että siitä hierojasta ois hirveesti ollu hyötyä mulle. Sain ihan samat jutut tietää ku suomessaki.

Hieronnan jälkeen hain suomalaisen meille ja leivottiin brownieta. Tai siis hän leipo ja mää neuvoin. Hän pyysi, että jos voitas leipoa yhdessä ku hän ei osaa tehdä mitää, niin lupasin sitte opettaa jotai. Tosi hyviä niistä kyllä tuli ku maisteltiin sunnuntaina. Hieronnan jälkeen ajettiin syömään yhteen ravintolaan ja sieltä mentiin keskustaan. HUI! Nyt tuleeki aika jännä juttu! Varoitan. Eli siis mentiin lävistyspaikkaan ja mää otin napakorun ja mun kaveri otti kielikorun! Niin, uskokaa tai älkää mut mullaki on mun eka lävistys eli napakoru. Mulla ei siis oo etes korviksia aikasemmin. Mää otin eka ku en ois kuitenkaa uskaltanu enää ottaa sitä jos oisin nähny ku ne laitto sen kielikorun mun kaverille. Se oli kyllä aika ällöttävää et en kyllä ite sellasta halua. Mua jännitti, mutta ei niin paljon ku kuvittelin. Se lävistäjä oli tosi mukava ja se koko paikka oli tosi kiva. Oltiin siellä vaikka kuinka kauan ku vaan juteltiin niitten kanssa. Ei sattunu niin paljoa ku luulin, kai. Tai en mää nyt tiedä että mitä mää luulin ku mulla nyt ei entuudestaan ole lävistyksiä. Verta rupes tulee ja sitä vuoti monta tuntia ku join perjantaina, niin se johtu kuulemma siitä. Mun kaveri sano, että oli positiivisesti yllättyny siitä, että miten rohkee olin. Se oli odottanu, että sekoon enemmän ku tää nyt oli mun eka ever, mutta olinki kuulemma ihmeen reipas. :D Tosi kipee se kyllä oli sillon illalla. Ei oikein pystyny liikkuu eikä tekee mitää. Lähdettiin kuitenki ulos kahden puolalaisen kanssa. Ne kävi hakee meidät ja eka mentiin yhdelle talolle joihinki bileisiin ja sitte sieltä baariin ja sit kotiin. Kotiin tullessa se veren vuoto oli jo asettunu, mutta oli kyllä harvinaisen rauhallinen baari reissu ku ei juuri kärsiny tanssia ton kanssa. Sunnuntaina ei ollu enää niin kipee, mutta arka kuitenki. Tietyt liikeet tekee vaikeuksia, kuten esim. sukkien laitto, mutta kyllä se siitä asettuu. Tänään se on ollu myös tosi hyvän näkönen, et ei oo etes punottanu. Toivottavasti toipuu pian eikä rupee märkii eikä muuta. Kuitenki neljän viikon päästä ollaan siellä Floridassa ja haluan tän sinne esittely kuntoon. Baarin jälkeen jäin suomalaiselle yöksi.

Sunnuntaina mentiin kattoo jääkiekkopeli naapurikaupunkiin. En tiedä, että minkä tasonen peli toi oli, mutta jotai ihan hyvin alkupään juttuja. Tää oli mun au pair järjestön järjestämä juttu, että siellä oli muitaki au paireja. Mää laitoin päälle mun suomen pelipaidan, että saan sitä edes jossain pitää. Ja jääkiekkojoukkueen pelipaitahan se on, joten ihan hyvin sopi. Ihan hyvä peli, ettei siinä mitää. Siellä tosin rupes kolmannen erän lopussa kaks pelaajaa mottimaan nyrkillä toisiaan. Mun mielestä tommonen ei kuulu jääkiekkoon, joten en ollu kovin innostunu siitä. Plymouht eli kotijoukkue voitti 6-1, joten vastustaja kyllä oli aika heikko, mutta saipahan ainaki nähdä ku kotijoukkue teki maaleja ja yleisö hurras. Jääkiekon jälkeen ajettiin mun kotiin värjäämään mun hiuksia. Laitettiin vihreetä ja sinistä väriä. Ihan hyvin onnistu. Tosin vihreetä ois saanu laittaa vähän enemmän, mut aateltiin, että ens viikonloppuna sitte lisätään sitä. Nyt on sitte vähän uutta väriä hiuksissaki. Tosi kiva. :) Kiitos värjääjälle! Värjäämisen jälkeen ajoin hänet kotiin ja sain vielä palan brownieta ennen ku ajoin itse kotiin.

En tiedä, että oonko muistanu tänne kertoa, mutta mun isä tulee tänne tän kuun vika lauantai eli ihan kohta! Pitää rueta suunnittelee, että mitä haluan suomesta tänne. Ainaki ruisleipää ja purkkaa. :D Isä on vähän yli viikon ja hänen mukanaan tulee joku hänen kaveri, joka menee nukkuu hostelliin. Ne vuokraa auton, että voivat sitte ajella ympäriinsä sillä ku mää nyt kuitenki oon töissä ja käyn koulua, et mulla ei oo aikaa koko ajan niitä kuskata. Mennään sit isän ja meksikolaisen au pairin kanssa kattoo Detroitin NHL peli huhtikuun eka sunnuntai. Siellä on vastassa Minnesota ja siellähän on paljon suomalaisia, et sinne sitte ainaki suomen peli paita päälle. :)

Normaali arki jälleen

Tällä viikolla sää on taas osoittanu kummallisuutensa. Perjantaina nimittäin saatiinki ihan yhtäkkiä 20 astetta lämmintä! Lauantaina ja sunnuntaina tuli vettä taivaan täydeltä ja lauantaina meillä oli illalla kunnon ukkonenki. Vettä tuli ku saavista kaatamalla, ukkonen jyrisi ja makeet salamat iski. Oli jo pimeetä, niin salamat valasi makeesti. Ja eihän onneksi ollukaa ku maaliskuun 7. päivä. :D Me ollaan siis saatu tän vuoden eka ukkonen ja oli kyllä heti kunnollinen sellanen.

Maanantaina tuli taas arkeen paluu eli lapset menivät takasin kouluun ja salilla alko taas ohjatut tunnit ihan normaalisti. Aamulla kävin mun spinningissä ja olin kyllä kääntyä jo heti ovelta pois ku näin että meidän ohjaajana on taas se kamala mies, joka oli sillon yks keskiviikko ja jonka musiikkia inhoon yli kaiken. Sit ku tää oli vielä eka kerta tätä uutta kautta, niin kerkesin jo ajatella et en kait mää hitto oo ilmottautunu tän miehen tunneille kahdeksi kuukaudeksi. :D Sit oisin kyllä irtisanonu itteni, ihan varmasti. Siitä ei ois tullu yhtään mitään. No, onneksi se oli vaan tuuraaja ku meidän oikean opettajan lapset oli kipeenä. Ihmeen nopeesti tunti kyllä meni ku vaan yritin koko ajan unohtaa musiikin. Tytön kanssa oltiin ihan kotosalla ku vasta sunnuntai iltana kotiuduttiin reissusta. Illalla valmistelin vielä pari koulujuttua loppuun.

Tiistaina oli sitten mun vuoro palata kouluun. Ihan kiva oli mennä takasi. Olihan tosta jo viikon loma kuitenki. :) Iltapäivällä tytön kanssa mentiin Briawoodin leikkipaikkaan. Siitä hän nyt tykkää kovasti ja toivo sitä jo viime viikolla et mennään sinne, mutta todettiin että meidän pojat taitaa olla jo vähän liian isoja sinne, et mennään sitte ens viikolla ku pojat on koulussa. Käytiin hakee toinen suomalainen au pairi meidän mukaan vaan tuhlaamaan aikaa. Tällä viikolla nähtiinki aika paljon tätä toista suomalaista. Melkeen joka päivä oltiin jossai. Keskiviikkona käytiin vaan kahvilassa istumassa ja tyttöki sai siellä ihan ite valita et mitä juo ja oli hyvin ylpeä ku pääsi oikein isojen tyttöjen kanssa kahvilaan istumaan, höpöttelemään ja nautiskelemaan juomasta. Tyttö oli hyvi innoissaan heti ku kerroin et mitä tehdään. Ihana. Torstaina oltiin uimassa kolmestaan. Joku tunti siellä lilluttiin ja tyttö treenas uimista. Tällä kertaa siellä oli joku toinen tyttö, joka oli vähän yli utelias tai jotai ku se heti tuli ja kysy multa et mikä sun nimi on. Sit nyt vastasin ja kysyin sen nimeä. Sit se tuli kohta takasi ja rupes pyörii siinä mun ympärillä ja hyvä ettei syliin tullu. Ei se mitään sanonu enää. Sit se yritti mun tyttöä saada mukaan leikkiin tai jotai ja mun tyttö ei tykänny yhtää. Se tuli mun syliin ja roikku mun kaulassa kiinni eikä suostunu liikkumaan ennen ku se toinen tyttö lähti pois. Ilmeisesti hän tunsi tän tytön liian päälle käyväksi ja aika päälle käyvä se kyllä oliki. Ihan ihme tapaus. Perjantaina meillä sitte oli se 20 astetta lämmintä ja ajettiin kattoo tän perheen edellistä au pairia ku se nyt jääny pois töistä. Hän saa ihan kohta vauvan. Käytiin siellä vähän juttelemassa ja istumassa parvekkeella aurinkoa ottaen. Oli kivaa.

Tiistai iltana mää olin vaan kotona ja tein läksyjä. Keskiviikkona mulla oli aamulla yoga ja illalla mun spinningi ja luojan kiitos tällä kertaa ihan oikea opettaja oli paikalla. Yoga oli kyllä tosi kiva pitkästä aikaa. Siitäki nyt oli viikon se tauko. Oli jo ihan sellanen tunne selässä et pakko päästä yogaa. Kamalaa, nyt mun selkä on jo siihen riippuvainen. :) Mut selkä kyllä helpotti sen jälkeen, että kyllä siitä oikeesti on jotai apua. Torstai iltana mulla oli tennis. Viime viikolla se jäikin väliin ku olin siellä Kanadassa. Kamalasti tekis mieli pelata enemmän, mutta ku ei oo aikaa. Ku mulla nyt vaan on tunti viikossa, niin aika huonosti siinä mitää oppii tai kehittyy. Tai siis kyllähän siinä nyt jotai oppii mut aika hitaasti. Ehkä suomessa sitte ois aikaa sellaseen. Tosin suomessa kaikki tommoset on ihan sika kalliita. No, toivottavasti ois vara etes vähän pallotella ku mulla nyt on valmiiksi hyvä mailaki. :) Tortaina meillä oli koulussa epäsäännöllisten verbien koe. Joka viikkoha meidän on pitäny opetella niistä 10 ja tehdä testi netissä, mutta koska sen testin saa tehdä netissä ihan omalla koneella niin tietenki sää voit luntata ja eihän se opettaja nyt sitä tiedä et lunttaatko vai et. Nyt se sitte piti ihan tunnilla tehtävän kokeen johon piti opetella 70 verbiä ja niistä se kysy 25. Vielä nyt ei olla saatu niitä takasi mut luulen, että osasin kaikki. Ainakaa yhtää ei tarvinnu miettiä et ne vaan tuli ku apteekin hyllyltä, niin ku niitten pitääki. :) Ens viikolla meillä on sitte midterm testi. Pitää siihen yrittää maanantaina lukee. Ei se nyt mitää hirveetä lukemista vaadi. Vähän nyt kertaa ja kattoo epäselviä juttuja. Ihan luottavainen oon sen suhteen kyllä muuten. Toi koe onki sitte sen merkki et jos tästäki enkun kurssista on menny puolet! Siis enää toinen puolet jäljellä ja mulla on enää 1/4 osaa jäljellä mun koko koulua täällä. Sit oon suorittanu mun oppivelvollisuuden amerikassa. Ihan hullua. Melkeen ohi koko koulu. Voin sanoa jo nyt että tietyllä tavalla tuun kaipaamaan sitä. Siellä on kuitenki saanu jutella ihmisten kanssa ja nyt mulla on pari hyvää luokkakaveria siellä. Ja on se tuonu haastetta tähän elämään täällä mikä on ollu tosi hyvä juttu. Mut enköhän mää pärjää ilman sitä ens syksyyn asti.

Tällä viikolla on myös tullu vähän biletettyä normaalia enemmän. Torstaina käytiin suomalaisen kanssa katsastaa opiskelija bileet täällä. Täällä on aina torstai opiskelijoitten menoilta enkä nyt vielä kertaakaa oo ollu niissä ku oon kuitenki perjantaisin töissä. Nyt aateltiin et pitäähän ne käydä kattoo ku nyt täällä ollaan ja kohta ne jo loppuu ku opiskelijat lähtee parin kuukauden sisään kaupungista. Menin autolla, niin ihan hyvin olin työ kunnossa perjantaina ja menin vielä reippaana yhdeksän jälkeen salille nostaa painojaki. :D Ihmeen vähän väsytti, vaikka olin kahden jälkeen kotona. Bileet oli kyllä ihan hyvät. Tosin meidän piti mennä alaikäisillekin sopivaan paikkaan ku tää toinen suomalainen nyt on 19. Tosi paljon oli väkee liikkeellä ja nuorta väkee ku opiskelijat bilettää. Ihan hyvin voi mennä toisteki ennen ku ne loppuu kokonaan.

Perjantaina mulla oli mun jäkispeli 11 aikaan eli kaikista myöhäsin oli tällä viikolla vuorossa. Tää toinen suomalainen tuli katsomaan mun peliä. Taas hävittiin. Nyt ollaan aika paljon kyllä hävitty noita pelejä. Tällä kertaa 3-1. Paikkoja kyllä on mutta viimeistely puuttuu meidän joukkueelta. Sama vika myös mulla itselläni. No, kiva sitä kuitenki on pelata vaikka hävitäänki. Ei mua haittaa yhtää. Meillä oli suomalainen tuomari ja hän oli ilmeisesti viime viikollaki ollu meidän pelissä tuomarina ku tuli heti kysyy et missäs sää viime perjantaina olit ku et ollu pelaamassa. Pelin jälkeen nopeesti suomalaisen kotiin suihkuun ja baariin. Olin aikasemmin illalla soitellu puolalaisen kanssa ja tiesin sen menevän muiden au pairien kanssa baariin. Luvattiin kans tulla mut vähän myöhemmin. Koska oltiin ovella vasta vähän ennen yhtä ja paikkahan siis menee kahdelta kiinni ja mun jääkiekko oli loppunu 12, niin siellä oli ihan sika pitkä jono ulkona. Jonotettiin puoli tuntia et päästiin sisälle. Onneksi oli jo vähän lämpimämpi. Se paikka oli niin täys ettei ne päästäny sisälle ennen ku joku tuli ulos ja täys se kyllä oliki. Siellä kerettiin vähän aikaa tanssia ja sit piti lähtä kotiin. Ajoin suomalaisen kotiin nukkumaan ku hänen piti nousta aamulla töihin pariksi tunniksi. Määä menin näitten muitten mukana jatkoille jonkun amerikkalaisen miehen kämpille. Mutta koska mun piti viedä tää mun kaveri kotiin, niin en voinu seurata niitä ja ne neuvo mulle puhelimessa et miten tuun sinne. Lopputulos oli se että eksyin ja puhuin ainaki puoli tuntia puhelimessa yhden amerikkalaisen miehen kanssa ku se yritti selvittää et missä mää oon ja miten pääsen sinne missä ne on. Loppuen lopuksi löysin perille ja tää mies tuli mua ulos vastaan ja sano että sillä ei ollu aavistustakaa et missä mää oon ku se alotti puhuu mun kanssa. Enste olin nimittäin jutellu ainaki kahden muun kanssa. No, pääsin kuitenki perille ja sit ku pääsin tarpeeksi lähelle niin tiesin jopa et missä mää olin. Ne oli aika lähellä mun kotia. Tonki ku oisin tienny niin ois päässy paljon helpommalla selvityksellä. :D Sit osasin hyvin helposti sieltä pois. Joskus viiden aikaan olin kotona.

Lauantaina kävin shoppailee suomalaisen kanssa vähän bilevaatteita. Sieltä olin luvannu mennä meksikolaisen kanssa katto leffaa. Menin leffapaikalle ja mietin et miks ihmeessä tää näyttää näin oudolta et nyt on joku pielessä. Menin sisälle, niin ihan pimee koko paikkaa. Hirveesti ihmisiä sisällä ja kukaan ei oikein tiedä et mitä tapahtuu. Soitin mun kaverille ja kerroin tilanteen. Hän sano ajavasa sinne ja katsotaan sitte lisää ku oli jo melkeen perillä muutenki. Lopputulos oli se, että niillä oli menny sähköt poikki ja ne ei voinu pyörittää enää leffoja. Sit ne rupes lappaa ihmisiä ulos sieltä ja laittovat jotai merkintöjä jo ostettuihin lippuihin et voi tulla käyttää sen uudestaan. Eli ei siis leffaa lauantai iltana. Sit sovittiin et mennään kaikki meille. Siis kaks meksikolaista, yks banamalainen, suomalainen ja mää. Kävin hakee suomalaisen meille ja matkalla sinne yritin käydä yhdessä kaupassa, niin seki oli kiinni ja ihan pimee. Tosi outoa. Se kaupungin osa ilmeisesti pimeni sit eilen. En tiedä et johtuko ukkosesta ku se ukkonen oli just siihen aikaan pahimmillaan ja vettä tuli ku saavista kaatamalla. Meillä oltiin joku pari tuntia ja yks meksikolaisista ajo meidät baariin. Sieltä jäin suomalaiselle yöksi ja hostäiti haki kotiin samalla ku se käytti lapsia suomi koulussa.

Sunnuntaina kävin luistelee yleisövuorolla mun eilisten bilekavereitten kanssa. Suomalainen vaan ei ollu mukana. Tää oli eka kerta banamalaiselle ku se ikinä luisteli mut ihmeen hyvin se kyllä veti. Tosi hienosti meni kyllä jo lopuksi, et olin hyvin yllättyny. Joku tunti me siellä luisteltiin ja sen jälkeen mentiin syömään. Oli kyllä kivaa, vaikka välillä meinas tuottaa ongelmia ku tää banamalaisen enkku on todella huono, vaikka se on ollu täällä 5 kuukautta ja sen perheessä vaan äiti puhuu espanjaa et se joutuu käyttää enkkua eikä omaa äidinkieltään. En ymmärrä et miten se voi olla noin huono. Sit ne kolme puhu aika paljon espanjaa keskenään ja mulla oli välillä vähän out olo, mut minkäs sille voit ku toinen ei osaa enkkua ja mää en osaa espanjaa. Syömästä ajoin terotuttaa mun luistimet ja ostin samalla uuden mailan itselleni. Sain 40 taalaa maksavan mailan 20 taalalla. Et aika hyvä diili. Ja siinä mailassa vielä lukee isolla et made in finland. Vähänkö oon ylpee siitä. :D Ihan perusmaila se nyt on ku en tarvi mitää erikoista. Sen takia nyt kuitenki päädyin ostaa oman mailan ku sain tällä viikolla tietää et mulla ois mahdollisuus pelata täällä jääkiekkoa kesäkuun loppuun asti ja tottakai mää pelaan jos vaan se on mahdollista! Tää on sit eri hallissa ja ihan eri seura ja muut jutut mutta samalla harraste systeemillä joka sunnuntai ilta peli. Et sitte vaihtuu sunnuntaille. Nää alkaa huhtikuun alussa ja mun nykynen loppuu huhtikuun lopussa et sitte mää tuun pelaamaan huhtikuussa kaks kertaa viikossa perjantaisin ja sunnuntaisin. Tosin nyt kannattaa harkita ens viikolla tarkkaan et meneekö pelaa ollenkaa ku taas on perjantai 13. ja viimeksi mulla meni sillon se mun maila poikki. :D Nyt ei oo vara katkoa made in finland -mailaa.

Ens viikko alkaakin sitte sillä että lapset on maanantaina kotona. Tyttö voi mennä kouluun mutta pojilla ei oo koulua. En tiedä että miksi ei. Osa syy voi olla se, että saa niille vähän helpommin rytmitettyä tän kellon ajan muutoksen. Me siis käännettiin lauantaina kelloja et nyt sitte aikaero on 6 tuntia kunnes te siellä suomessa pääsette niin pitkälle et käännätte niitä kelloja. :D

Kanada

Torstaina sitä sitte lähdettiin Kanadaan iltapäivällä lasten, mummin ja ukin kanssa. Aamupäivällä mulla oli vielä tyttö koulussa ja poikien kanssa oltiin kotosalla ja syötiin lounas. Melkeen heti tytön tultua koulusta mummi ja ukki tuliki hakee meitä. Matkalla ajettiin jotain 150 mailia sellasen auton perässä, joka ajo koko ajan 90 mailia tunnissa. Normaalistihan tuolla motarilla siis saa ajaa 70 mailia tunnissa. Loppuen lopuksi se päätty siihen, että se sai sakot. :) Siellä oli tutka paikalla ja 90 mailia tunnissa taas tultiin siinä kohtaa. Mutta ku hän ajo reippaasti meidän edellä, niin ei ne meitä tutkannu ollenkaa. Sen tyypin vaan. Oltiin sitte jo mökillä joskus 7 jälkeen. Tosin pimee oli jo tullu. Meidän mökki nyt on keskellä ei mitään ja siellä oli vähän lunta. Aikalailla metri joka paikassa. Eikä siellä sitte kukaan nyt noita tietä auraa, niin jouduttiin jättää auto maantien varteen ja kävelee loput lumihangessa mökille taskulamppujen kanssa. Onneksi siellä oli käyny yks kanadalainen laittaa meille lämmöt päälle edellisenä päivänä moottorikelkalla, niin päästiin kuitenki kävelee kelkkauraa. Ei tarvinnu ihan umpihangessa tarpoa. Mökillä oli siis jo valmiiksi lämmin. Lasten ja mummin mentyä sisälle, jäätiin ukin kanssa laittaa moottorikelkkaa käyntiin ja suunnittelee meidän tavaroitten hakua autolta. Yllättävän hyvin kelkka käynnisty vaikka oli seissu muutaman kuukauden. Saatiin kohtuu helposti meidän tavarat sitte mökille. Pari kertaa jouduttiin kaivaa kelkkaa lumesta ku sitä lunta nyt oli tosi paljon.

Perjantaina oli tosi nätti päivä. Pakkasta joku 10 astetta ja aurinko paisto kirkkaalta taivaalta. Ihan niin kuin keväällä ku aurinko porottaa hangille. Tosi makeeta. Aamulla ukki teki poikien kanssa reijän jäähän, joka ei ollut ihan pikkuprojekti ku sitä jäätäki oli semmoset metrin verran ainaki. He saivat kuitenki sellasen aukon siihen, että voitiin ukin kanssa kantaa vesi saunalle ja päästiin lämmittää saunaa. Talvella seki on aika piktä projekti ku pitää kuitenki jääkylmä vesi saada kuumaksi asti. Vesiprojektin jälkeen mää lähdin ukin kyytiin ajaa hiihtolatua moottorikelkalla ihan vaan siltä varalta, että jos jäädään kiinni, niin oon taas kaivamassa sitä kelkkaa ulos sieltä. Jäätiin muuten kerran siinä mökin pihalla sillee kiinni, että kelkka roikku mahasta sellasessa lumikinoksessa. Etupää ja perä oli ilmassa mutta maha jäi kiinni. Kerran ukki kävi ajaa jäällä ja siellä hän sitte vähän päästeli. Hän ku nyt on etinen rallikuski, niin sen kyllä huomaa. Hitto ku siellä pikkutielläki se ajeli ihan sika lujaa ja kääntyili sen kelkan kanssa sillee, että aina perä lähti alta ja meikän homma oli istua kyydissä. Vähän pelotti, että jos mennään pian puuta päin. Jäällä hän sitte ajo 90 mailia tunnissa! Se on kuulemma maksimi mitä tolla kelkalla pääsee ja oli ainaki mulle ihan tarpeeksi kova vauhti. :D Iltapäivällä ukki sai mut hiihtämään! Uskokaa tai älkää mut meikä lähti hiihtämään!!! Siis ihan oikeesti en oo hiihtäny yläasteen jälkeen ku inhoon sitä ja nyt sitte lähdin vapaehtosesti ukin kanssa metsään keskellä ei mitään. Ihan hulluksi oon tullu, tiedetään. :D No, sää oli mitä parhain niin mikäs siinä. Joku oli vetäny sellaset perinteisen hiihdonladut sinne keskelle metsää, niin kyllähän niitä kelpas hiihtää. Monot oli vähän isot ku mulla nyt on koko 6 ja nää oli 9. Pari villasukkaa väliin, niin ei ainakaa palellu varpaita. 14 kilsaa siinä tuli hiihettyä ihan huomaamatta. Eikä oikeestaan tuntunu missää. Ukki jo kysy ku päästiin mökille ja hän oli ihan lopussa, että missä mää oikein kuntoilen ku mulla on niin hyvä kunto. Hän ilmeisesti luuli, että saa mut tapettua tuolla reissulla, niin että en kävele moneen viikkoon, mutta eipäs onnistunu. Sit siellä metsässä oli pari isoa mäkeä ja se yks mäki oli aika paha, joka piti tulla alaspäin ku siinä oli oksia ja kaikkea mahdollista siinä ladulla. Ukki oli alhaalla mua oottamassa ja oli hyvin yllättyny ku tulin pystyssä alas. Se olis kuulemma voinu lyödä vaikka vetoa, että en tuu pystyssä alas sieltä. Hiihdon jälkeen mökillä saunaan, syömään ja nukkumaan. Saunominen oli taas ihan kivaa tollasessa oikein vanhan mallisessa systeemissä ku vedet pitää lämmittää ja sitte pitää ite sekottaa tosi kylmää ja tosi kuumaa vettä sekasi, että saa sopivaa.

Lauantai aamuna oli yhtäkkiä melkeen 30 astetta pakkasta. Meinas vähän olla kylmä. Pojat oli kuitenki ilmotettu laskettelukouluun aamuksi. Perheen äitille soitettiin ja hän sitte soitti laskettelukeskukseen, että tullaan vasta iltapäivällä ja se ihan passas. Mentiin sitte puolen päivän jälkeen jolloin oli kyllä vielä pakkasta joku 15 ja kamalan kova ja kylmä tuuli. Todettiin ukin kanssa että ei todellaka lähdetä tonne paleltuu, niin mentiin sitte hiihtää semmoset 4 kilsaa. Siinäki lajissa kyllä meinas tulla kylmä, niin sitte loppuaika ajeltiin ympäriinsä ja käytiin juomassa kaakaot. Pojat oli nimittäin kahden tunnin yksityistunnilla kumpiki opettelemassa laskettelee ja ihan hyvin noi jo osaaki. Sieltä kaupan kautta kotiin ja taas saunaan. Pojat kävi sitte ukin yllyttämänä lumi hangessa sieltä saunasta. Mua ei ois kyllä saanu. Oon sitä pentuna tehny jonkun verran ja se riittää mulle. Meidän ollessa rinteessä poikien kanssa, mummi oli hiihtäny tytön kanssa ja tyttö oli hiihtäny tosi hienosti ja hän oli hyvin ylpee suorituksestaan. Pojatki pääsi hiihtämään mummin kanssa perjantaina sillon ku mää olin ukin kanssa metsässä.

Sunnuntaina ruettiin heti aamusta suunnittelee kotiin lähtöä. Se valmistelu kestiki monta tuntia ku piti saada moottorikelkka käyntiin, kaikki tavarat sillä autolle ja vielä roskat piti viedä 18 mailin päähän. Päästiin lähtee joskus 12 maissa ja onneksi lähdettiin ajoissa ku tullissa oli nimittäin tunnin jono. Siellä seistiin rajalla tunti ku ei nyt parempaakaa tekemistä ollu. Kotona oltiin joskus 7 maissa, että ei onneksi menny kovin myöhään ku lasten piti kuitenki nousta maanantai aamuna kouluun.

Koko reissun tympein kohta oli se, ku lapset herätti joka aamu kuuden jälkeen. Ihan liian ylivirkeitä tapauksia. :) Mutta tosi kivaa oli kyllä käydä mökillä. Lunta kyllä oli vaikka muille jakaa ja pihalla liikkuminen oli vähän hankalaa kunnes sinne synty pari polkua paikasta toiseen. Tosi makeet lumiset maisemat ja aurinkoiset ilmat oli, et kyllä kelpas. :) Sain myös oltua ahkera ja tein oikeestaan kaikki mun läksyt siellä. Oli ehdottomasti hyvä idea ottaa kirjat mukaan ku kuitenki tulee sitä luppoaikaa ettei oo mitää tekemistä. Nyt ei tarvihe sitte maanantai iltaa kuluttaa kirjojen ääressä.