Jälleen kerran sairaana

Niin taas meni käytännössä viikko sairaana. Tällä kertaa nuorimmat lapset enkä minä. Mää oon vaan saanu yskän ja nuhan ja toivottavasti myös pysyy sillä tasolla. Maanantaina ku hain tytön koulusta, niin hänellä oli kuumetta. Seuraavan kerran hän pääsi kouluun perjantaina. Keskimmäiselle nosti kuumeen keskiviikoksi ja oli myös torstain pois. Eli viikko meni lasten kanssa kotona sairastaessa. Katottiin leffoja, väritettiin, pelattiin pelejä jne. Perjantainaki oltiin tytön kanssa kotona ku oli koulun jälkeen niin väsyny, etten sitte halunnu lähtä raahaamaan häntä mihinkää. Toivottavasti tää nyt ois vika flunssa tälle alkuvuodelle.

Maanantaina selvis taas yks asia joka osoittaa sen, että miten pieni tää maailma oikeesti on. Täällä on se yks saksalainen au pairi, joka on tullu tänne samana päivänä mun kanssa, mutta on eri järjestöstä ja hän siis asuu nykyään siellä Traverse Cityssä. Ollaan nyt koko ajan tiedetty et ollaan tultu samana päivänä mut sitte hän nosti puheeksi et millä lennolla sää oot tullu tänne. Sit selvitettiin toistemme liput ja oltiin tultu samalla lennolla maahan! :D Ihan hullua! Mulla oli vaihto Frankfurtissa ja Frankfurt on tän saksalaisen koti kenttä. Ollaan siis kirjaimellisesti alotettu vuosi yhtä aikaa. Hullua. :)

Maanantai iltana kävin yogassa ku sain sen vaihdettua pois keskiviikolta et pääsen pelaa sitä tennistä. Oli kyllä kiva opettaja. Tykkään tosta opettajasta enemmän ku siitä mun keskiviikon opettajasta. Jotenki tuntu et tää opettaja osaa vetää paljon tehokkaampia tunteja. Yogan jälkeen ajoin yhteen ravintolaan istumaan iltaa kavereitten kanssa, sillä oli puolalaisen synttärit. Siis virallinen synttäripäivä oli maanantai. Sen jälkeen näin viimestä kertaa meidän suomen vieraat. Kiitos vieraille. :)

Tiistaina käytin poikia tae kwon dossa ku olivat vielä siinä vaiheessa molemmat terveitä. Hostisä tuli tänne tytön kanssa kotiin. Illalla oli sitte mun spinningi ja sen jälkeen heti pilates. Siirsin siis spinningin pois keskiviikolta et pääsen osallistuu lasten harrastuksiin vientiin. Tykkäsin kyllä tästäki spinningin opettajasta et ei hirveesti harmita vaikka jouduin vaihtaa opettajaa. Pilates oli taas hyvää ja tehokasta. Sitä pitää kyllä jatkaa suomessa ja hyvän opettajan kanssa niin ku täälläki.

Keskiviikkona vein sitte vanhimman piano tunnille Plymouthiin. Se on ihan tossa lähellä oleva aivan ihana pikku kaupunki. Siellä on sellanen rauhallinen ja lepposa tunnelma ja tosi nätti kaupunki. Olin ekaa kertaa siellä kesällä. Oon kerran aikasemmin käyny talvella siellä. Soitin heti toiselle suomalaiselle ja sanoin et tänne tullaan sitte syömään ku on hyvä ilma ja voi syödä ulkona. Oikeesti aivan ihana kaupunki. Tykkäsin kovasti. Ja sit näin siellä vielä yhdellä miehellä samanlaisen koiran joka meillä kotona oli. Sieltä ajoin suoraa salille toisen suomalaisen kanssa, sillä hostäiti tuli hakemaan pojan siitä kotiin. Salilla saatiin aikaseksi ihmeen tehokas treeni vaikka höpöteltiin kovasti koko ajan. :)

Torstaina oli sitte mun tenniksen vuoro ja oli taas kivaa. Harmi ku sitä on enää vaan kerran. Tenniksen jälkeen lähdettiin juoksee toisen suomalaisen kanssa. Oon nimittäin ilmottanu itteni 10 kilsalle joka on tän kuun vika päivä. Uskon kyllä et pystyn juoksee sen mutta aattelin nyt vähän yrittää kuitenki treenata. Toi juoksutapahtuma johon oon itteni ilmottanu on varmaan tän alueen suurin ja se juostaan Ann Arborissa. Sen 5 kilsan juoksun jälkeen oli sellanen fiilis et vois juosta kyllä lisää, joten aattelin nyt sitte kokeilla 10 kilsaa.

Perjantaina kävin aamulla Plymouthissa ja hoitelemassa asioita. Plymouthissa kävin yhdessä liikkeessä ostamassa yhdet farkut ja voi vitsi mitä palvelua! :) Täytyy kyllä olla todella tyytyväinen. Sovitin nimittäin niitä farkkuja ja yllätys yllätys, vyötärö passaa ja lahkeet pitkät. Hyvin perus ongelma mulla ainaki. Yleensä ne lahkeet on pitkät jonkun vajaa 5 senttiä ja sit niitä joutuu kääntää. Se nyt menee ihan hyvin. Mutta näissä lahkeet oli ainaki 15 senttiä liian pitkät ja se on vähän turhan paljon. Näytin sitte sille myyjälle ku se oli pikku kauppa jossa ei ollu muita siihen aikaan. Sit se myyjä sano et älä huoli lahkeista, me lyhennetään ne sulle samaan hintaan. Mää olin et täh?!? Sit otin ne farkut ja seisoin siellä kengät jalassa ja myyjä taitto lahetta ja kysy et onko tää pituus hyvä. Sit se kysy vielä et millä värillä haluan sen taitteen ommeltavaksi. Farkut jäi siis nyt sitte lyhennettäväksi ja saan ne keskiviikkona ku meen sinne viemään lapsia harrastuksiin. Oisin saanu ne aikasemminki mut sanoin tulevani joka tapauksessa keskiviikkona takasin, niin haen sitte. Aivan ihanaa palvelua! Kerranki saan itselleni farkut joita ei tarvi kääntää! :) Täytyy käydä ainaki vielä yhdet sieltä liikkeestä investoimassa ennen ku lähtee suomeen. Iltapäivällä siis oltiin tytön kanssa kotona. Illalla mun saksalainen kaveri tuli meille ja laitettiin yhdessä itsemme valmiiksi ja sitte lähdettiin yö elämään. Lauantaina lähdettiin toisen suomalaisen kanssa tehtaan myymälä alueelle vaihtaa mun farkkuja. Ostin sieltä sillon farkut ku mun isä oli täällä ja niistä meni vetoketju rikki Floridassa. Sitte vähän unohdin jo koko asian ku en ollu käyttäny niitä. Aattelin nyt sitte mennä yrittää et jos ne antaa vaihtaa ne vaikka mulla ei oo kuittia ja siitä on varmaan 6 viikkoa ku oon siellä käyny. Ja kyllähän ne anto vaihtaa! :) Täällä toimii toi vaihto paljon helpommin ku suomessa. Ne sitte vaan katto koneelta et paljonko ne farkut on sillon maksanu ku ne ostin ja sit jouduin maksaa sen välin siitä ku mulla nyt ei toisaan ollu sitä kuittia. Hinta oli noussu 10 taalaa mut ei paha ollenkaa sillä ne on tosi hyvät ja kestävät farkut ja ois seki nyt jotai maksanu jos jollaki ois korjauttanu sen vetoketjun. Tosin sitte ku tultiin kotiin niin huomasin et niissä oli varashälyytin paikallaan. Ei voi olla totta! :D Se ei ollu sitte toiminu siinä ovella. Ei auta ku lähtä uudestaan käymään siellä mahdollisimman pian. Sinänsä raivostuttavaa ku se nyt ei oo tossa ihan naapurissa. Jonkun reilu puoli tuntia ajaa sivun. Joku noissa farkuissa nyt on mua vastaan ja pahasti. :D Oltiin kuolla mun kaverin kanssa nauruun ku näin sen varashälyyttimen siinä. Eikä sitä uskalla rueta ite hajottaa ku siinä lukee et se sisältää jotai mustetta, et sitte voi sen takia olla farkut pilalla. Onneksi mulla on nyt kuitti niistä vielä tallessa, niin eivät luule et yritän varastaa.

Kauppa reissun jälkeen tultiin siis meille ja lähdettiin käymään juoksemassa. Juoksun jälkeen saunaan ja valmistautuu iltaan. Jäin sitte suomalaiselle yöksi ja sain vielä kyydin kotiinki meidän yhdeltä ihanalta kaverilta sunnuntaina. Sunnuntaina oltiin illalla mummilla ja ukilla syömässä ja sain kuulla et lähdetään nyt siis varmasti sinne mökille 10 päiväksi. Lähdetään heti perjantaina 12. kesäkuuta ku lapsilla loppuu koulu ja tullaan sitte seuraavana sunnuntaina. Vähän jännää. En oo ikinä ollu siellä noin pitkään kerralla. Kiva päästä sinne vielä just ennen ku lähden pois täältä. :) Illallisen jälkeen ajoin mun jääkiekko peliin ja tällä kertaa voitettiin 5-0! :D Jee! :D Tää alkaa edistyä tää maalin teko. Tosin itse en tehny yhtää mut olin värkkämässä paria maalia et syöttöpisteitä sain. Siinä toisessa joukkueessa oli taas yks michiganin joukkueessa pelaava, joka ei tehny yhtää maalia ja kyllä sitä suututti. Näki että sitä otti päähän ku se nyt oli paljon parempi ku me muut. :)

En muista että kirjotinki viime viikolla tästä, mutta sanon nyt kuitenki. Mua ärsyttää suuresti ku mun kaks kaveria laskee päiviä siihen hetkeen et millon ne lähtee täältä ja kaikista ärsyttävintä siinä on se, että mää lähden viikkoa ennen mun toista kaveria ja puolta viikkoa ennen toista kaveria, et sitte käytännössä tiedän omatki päivät ja pointti on siinä että en halua tietää! :D Mulle riittää se tieto et noin kaks kuukautta. Mutta valitettavasti tiedän enemmänki mutta pitää vaan yrittää unohtaa se luku ja ei ainakaa vähentää siitä päiviä. :D Sain muuten viime viikolla sen todistuksen sieltä koululta. Nyt on sitte muisto siitäki et on täällä käyny koulua. :)

Sain tänään aamulla ihanan kommentin nuorimmaiselta. Se kysy ku ajoin niitä kouluun, et miks kaikki ihmiset ei halua mennä naimisiin kuten sää? Mää olin vähän et kuten mää. :D Sit sanoin et tällä hetkellä mulla ei oo poikaystävää kenen kanssa mennä naimisiin ja oon liian nuori menemään naimisiin. Ja sanoin et haluan mennä sitte ku mulla on sopiva poikaystävä ja oon vanhempi. Sit se vaan sano, et ai. Ihana! :) En ymmärrä et mistä se keksi tommosen. En oo ikinä sen kanssa puhunu naimisiin menosta. No, lasten ajatusmaailmaa ei aina ymmärrä. :)

Täällä on nyt menossa kamalasti tietöitä ympäri Ann Arboria ku kesä on jo alkanu. Yks iso tietyö on menossa tossa lasten koulun lähellä ja ajelen siitä melkeen joka päivä. Huomasin yks päivä et siihen tehdään liikenneympyrää. Aikasemmin se on ollu nelisuuntanen stoppi. Tuli vaan mieleen et montakohan kolaria siinä ajetaan, sillä nää ei osaa yhtää ajaa liikenneympyröissä. Tää taitaa olla koko Ann Arborin eka liikenneympyrä ja muutenki niitä on tosi vähän. Ite oon koko täällä olon aikana törmänny vaan pariin ja oon kyllä joutunu toteamaan et nää ei osaa ajaa niissä. Ei sitte ollenkaan. Eli odotettavissa on varmasti kolareita siinä risteyksessä. Kuluneella viikolla rupes tuo mun hampaissa oleva rauta vähän ilmottamaan itsestään. On ilmeisesti lähteny päällä oleva suojus vähän pois ja nyt hankaa kieleen ikävästi. Toivottavasti se nyt menee tossa, että ei tarvis täällä mennä hammaslääkäriin. Ihmeen kauan se on kyllä kestänyki ku viime kesäkuussa oon suomessa käyny sen kanssa hammaslääkärissä. Tarkkailen sitä nyt tässä jonkun aikaa ja toivon suuresti ettei tarttis täällä lähtä hammaslääkäriin sen kanssa. Helppohan se on korjata mut tiedä silti ymmärtääkö ne täällä siitä mitää ku täällä voi olla ihan eri systeemit.