sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Suuria asioita ja lisää sairastelua

Kylläpäs nämä viikot katoo. En tajua et mihin tämäki viikko taas meni. Taas on kyllä piisannu tapahtumia vaikka millä mitalla, et niihin tapahtumiin kai nää viikot sitte hukkuu. :)

Maanantaina kävin aamulla salilla ku olin saanu lapset kouluun. Lopuksi juoksin siellä sen mailin, joka nyt ei oo mikää pitkä matka, mutta sen jälkeen mulla on ollu jalat niin kipeenä, et on meinannu tulla kuolema. Sillon illalla olin ihan varma, etten nuku ens yönä ja sit rupesin kyselee perheen isältä et onko meillä ice poweria. Isä tuumas, ettei etes tiedä mitä se on eikä tiedä et saako sitä kaupasta. Lähin sitte mun kipeillä jaloilla metsästämään sitä kaupasta ja oli kyllä tuskanen reissu. Löysin ku löysinki jotai etes sen tyylistä ja sitä sitte vaan jalkoihin. Vähän helpotti, että oon kyllä saanu nukuttua ja pystyn kävelemään mut yhtää ainutta juoksu- tai hyppyaskelta ei kyllä uskalla ottaa. Heti käy ihan hemmetin kipeetä. En kyllä ymmärrä et mikä ihme niitä nyt vaivaa. Tympäsee suuresti ku ehdottomasti haluaisin juosta.

Maanantaina tein meille päivällisen ku perheen äiti tosiaan oli siellä suomessa vielä. Tein ihan yksinkertasta spagettia ja kastiketta, et lapsille ainaki kelpaa. Perheen isä oli yllättynyt ku tuli kotiin ja näki, että oon tehny ruuan valmiiksi. Samalla ku metsästin sitä ice poweria kävin meidän koulun kirjastossa. Oon täällä lukenu joitaki enkun kielisiä kirjoja. Tosin ne on niitä helpoimmasta päästä olevia eli kestää 5-10 minuuttia niin yks kirja on luettu. :) Oon nyt siirtyny seuraavaan asteeseen et niitten lukemisessa kestää vähän kauemmin. Saa nähä et kiinnostaako mua sitte ku pääsen tarpeeksi pitkälle noissa kirjoissa. Siis sellaselle tasolle et ne on ihan kunnon kirjoja. En oo suomessa tykänny lukee kirjoja yhtää, et paljon mahdollista et sitte lopahtaa mun innostus. Ois kyllä ihan hyvä jos ei lopahtas, niin tulis sitä kieltä lisää. Aika näyttää et miten käy.

Tiistaina mulla oli koulua aamupäivällä ja sitte illalla menin sinne mun kakkukurssille. Tällä kertaa meillä oli vaan teoriaa. Se vaan selitti et mitä tarvitaan seuraavalle kurssi kerralle ja lupasi lähettää kaikille sähköpostia et saadaan tieto siitä, että mitä kaikkee meillä pitää olla mukaan. En sitte kirjottanu niitä mihinkää ylös. No, oottelin ja oottelin sähköpostia mut ei kuulunu. En sitte saanu sitä postia ennen seuraavaa kurssia, joka oli torstai iltana. Otin sitte jotai tarvikkeita mukaan mitä muistin, mutta ongelma oli siinä, että meidän ois pitäny valmistaa butter creamia sen reseptin mukaan, mutta ku en saanu sitä postia, niin eihän siitä mitää tullu eli en voinu tehä siellä kurssilla sitte yhtää mitää. Hyvin mielekästä. Kattelin sitte mitä muut teki ja opettaja lupas ottaa mut seuraavana tiistaina vähän aikasemmin, niin se opettaa mulle et mitä ne teki. Kyllä tympäsi ku en saanu sitä postia. Se oli kirjottanu mun osotteen sinne väärin. Todella raivostuttavaa. No, mut eipä tuo nyt sinänsä ollu kauhee katastrofi. Juttelin nimittäin niitten muitten kanssa ja ne ei ollu ikinä tehny yhtää kakkua saatika sitte että ne ois pursottanu mitään! Eli oon ehdottomasti sen kurssin paras ku oon kuitenki tehny yhden jos toisenki kakun ja sillon torstaina nää teki just sellaisia juttuja joita mää nyt olin tehny jo tuhat kertaa aijemminki.

Kakkukurssille menossa meinas olla ongelmia, nimittäin mää en meinannu millää löytää sitä rakennusta saatika sitte että oisin löytäny oikeen luokkahuoneen. Tää oli yhessä tosi isossa lukiossa, jossa on kuvattu Jumper leffa. Soitin sitte hostisälle et missä ihmeessä se rakennus oikeestaan on. Jouduin sitte toteamaan et olin käytännössä jo sen pihalla. Mun mielestä se vaan näytti ennemminki joltai vankilalta ku lukiolta. Oikeen luokan löysin sitte kysymällä yhdeltä naiselta neuvoa.

Keskiviikkona tapahtu sitte vaikka ja mitä. Ensinnäki yritin mennä luistelemaan yleisövuorolla ennen ku perjantaina alko mun jääkiekko. Pääsin hallille asti ja sain maksettu mun vuoron ku hostisä soitti, että koulusta oli soitettu et keskimmäinen lapsi on kipee ja se pitää hakee pois. Pyysin sitte mieheltä rahat takasi ja lähin hakemaan häntä koulusta. Pojalla oli todella kipee pää ja myöhemmin päivän mittaan hänelle nousiki kuume. Pääsin sitte onneksi perjantai aamuna luistelee yleisövuorolla. Siellä se hallin mies sanoki mulle, et sää tulit takasi. Lupailin nimittäin hänelle, et ehkä tuun perjantaina uudestaan yrittämään. No, mutta takasi keskiviikkoon. Hostäiti tuli kotiin suomen matkaltaan joskus kahden aikaan päivällä. Leivoin sitte sitruunapiirakkaa sen kunniaksi. Tein siitä ainesosasta joka tuotiin kanadasta ja johon sain sieltä leipomosta vinkin. Tuli kyllä tosi hyvää ja se sai tosin paljon kehuja. Mm., että näin hyvää ei saa etes ravintolassa.

Hostäiti toi suomesta kaikkia kivoja suomi juttuja. Määki sain tuliaisia. Sain marimekon esiliinan, muumi kynän ja liivatelehtiä. Täällä kun ei noita liivatelehtiä saa ku netistä tilaamalla ja oon siitä valittanu, niin perheen äiti sitte muisti tän suomessa ja toi mulle. Tosi kilttiä. :) Ja sit saatiin tietenki salmiakkia ja ruisleipää. Ruisleipä oli kyllä taivaallista. Vaikka täällä perheen äiti kyllä leipoo et ei me nyt täysin ilman ruisleipää olla. Lapset sai muumi juttuja ja marimekko juttuja. Illalla menin sitte mun spinningiin ja sen jälkeen hain suomalaisen au pairin meille. Katottiin yks leffa ja vein hänet kotiin. Tosi myöhään kyllä meni et seuraavana päivänä väsytti.

Torstaina hostäiti oli sitte vuorostaan kipee. Hänelläki kauhee pään särky ja kuumetta. Tosin hän oli jo tosi huonossa kunnossa ainaki äänen suhteen ku hän tuli suomesta. Mustaki rupes tuntumaan et sairastun taas uudelleen ku välillä muka jo paranin. Nyt onki sitte viikonlopun aikana ollu hyvin huono olotila ja oon ollu kipeenä. Torstai iltana mulla sitte oli se kakkukurssi, josta jo kerroinki.

Perjantaina kävin aamulla siellä yleisövuorolla luistelemassa ja sitte illalla mulla alkoki jääkiekko. Pelaan oranssissa joukkueessa ja oli kyllä tosi kivaa. Pari ekaa vaihtoa meni vähän ihmetellessä et mitä tässä pitäs tehä, mut sitte suju jo ihan hyvin ja sain kehuja joukkuetovereilta ku kuulin parhaimpaan päähän. Meidänki joukkueessa on pari, jotka ei oo pelannu koskaan. 1-1 pelattiin sinisiä vastaan et ei huonosti alkanu. Kuljetin yhden amerikkalaisen sinne hallille ku hän nyt asuu käytännössä mun matkan varrella. Tosi mukava tyttö ja hän kutsui mua jo hänen kanssaan bileisiin. Niitä näillä amerikkalaisilla kyllä riittää ja mullaki ku on amerikkalaisia kavereita. Tässä on mun jääkiekkoseuran nettisivut, et niitä voi käydä kattomassa jos haluaa: http://www.macrhl.org/

Perjantaina täällä myös tapahtu yks tosi iso juttu. Tää toinen suomalainen au pairi nimittäin muutti meille määrättömäksi ajaksi. Sen omassa perheessä asiat kärjisty niin pahaksi, et se lähti sitte perjantaina sieltä. Tai oikeestaan lopullisen päätöksen teki sen hostäiti sanomalla että sun on lähdettävä nyt. Nyt hän sitte asuu meillä kunnes löytää uuden perheen tai lähtee suomeen takasi. Maanantaina todennäköisesti lähtee käyntiin uuden perheen etsintä, et sitte näkee mitä tapahtuu. Perjantaina oli myös lasten harrastuspäivä. Poikien kanssa oltiin taekwondossa ja tytön kanssa uimakoulussa.

Lauantaina käytiin Salinessa leivontatarvikekaupassa ku tarvitsin uusia tarvikkeita mun kakkukurssille. Samalla käytiin sitte kattomassa, että onko eräs amerikkalainen mies kotona. Tästä kerron sitte lisää asian osaisille. Yritettiin myös metsästä halloween asuja mut ei löytyny mulle vielä. Kaikki oli väärän kokosia. No, onneksi on vielä vähän aikaa. Illalla mentiin italialaisen tytön kanssa leffaan ja sitte jatkettiin meikkauksen kautta baariin. Mukaan lähti myös espanjalainen mies. Hän asuu tällä hetkellä mun hostisovanhemmilla ja muuttaa alkuviikosta niitten naapuriin. Hän on tullut tänne viikko sitte näitten firmaan töihin ja hänen isällä on rahaa enemmän ku kellään et hänestä sais ainaki riikkaan miehen jos ei muuta. Tosi mukava tää on ja ihan mielelläni otan sitä mukaani, jos hän vaan voi. Ei se kuitenkaa kovin helposti tuu saamaan oman ikästä seuraa. Ja välttypähä baarissa iskemisiltä ku vierressä seiso mies koko ajan. :) Ihan hyvännäkönenki tää on, et kyllä hänen kanssaan kulkea kehtaa. Tänään hän on todennäköisesti lähössä leffaan meidän kanssa. Lähettiin baarista jo joskus 12 jälkeen. Mää olin tosi kipee ja varmaan kuumessa sillon yöllä, niin ei hirveesti ollu innostusta olla paikalla. Ajettiin sitte yhden kahvilan kautta kotiin.

Sunnuntaina käytiin tapaamassa yhtä perhettä, johon tää suomalainen au pairi voisi mennä töihin siks aikaa kunnes löytää uuden perheen. Eipähä tarttis olla ainakaa ilman rahaa. Asia nyt jäi vielä mietintää et meneekö hän vai ei. Siellä oli just saman ikäset lapset ku mulla. Pojat 8 ja 6 ja tyttö nyt oli vielä 3, mutta täyttämässä neljä. Treffien jälkeen yritettiin löytää halloween kauppaa, mut sen lyötäminen on kyllä tehty hyvin vaikeeksi. Ne kuulemma muuttaa joka vuosi eri paikkaan ja ei niitä hirveesti mainosteta et missä niitä on eikä väki oikein tuntunu tietävän ku kyseltiin eli jäi löytämättä.

Ainii, tällä viikolla tapahtui vielä yks tosi isoa asia! Nimittäin mun poikaystävä on tulossa tänne jouluksi ja uudeksi vuodeksi! Tällä viikolla ostettiin lentoliput, et nyt se on sitte ihan varmaa. Voi vitsi, vähän hienoa! :) Sit ollaan suunniteltu uutta vuotta Las Vegasiin. Vielä ei olla matkaa ostettu, mut voi olla et kohta on. Ja sitte meillä on liput Detroitin NHL peliin 20. päivä joulukuuta. Ja sit tää perhe lähtee suomeen joulun jälkeen eli jäädään sitte mun poikaystävän kanssa kahdestaan tänne. Ikävää siinä on vaan se, että joudun muutaman päivän olemaan yksin mun poikaystävän lähdettyä, kunnes perhe tulee takasi. No, eiköhän se suju. Meen vaikka mummille ja ukille, jos kukaan muu ei mua hoida. :D

Ei kommentteja: