Kesä ja muurahaiset

Siinä mitä parhain otsikko kuluneelle viikolle. Kesä nimittäin tekee kovasti tuloaan tänne. Viikonloppuna oli jo tosi lämmin. Sellaset 25 ehkä yliki jopa. Mutta onneksi myös sato vettä ja ukkosti, niin mää sain opiskeltua. :) Muuten ei ois siitä touhusta tullu mitää. Ja kiva myös lunnon kannalta ku tuli vettä, niin nyt sitte rupee vihertää jo kovaa vauhtia. Myös kivoja kevätkukkia ollaan saatu. Yritän käydä niitä kuvaamassa ku ne on niin nättejä ja laitan sitte facebookiin. Onneksi myös mun palovammat on toipunu jo sen verran, et uskallan näyttää itteni auringolle. Tällä hetkellä on menossa vaan kesimisvaihe, joka saa mut näyttämään ihan käärmeeltä ku mää kesin oikeesti joka paikasta. Ihan korvista lähtien. Kaikista ällöttävin oli päänahka ku se kesi alkuviikosta. Rupesin ihmettelee et miten mulla voi olla hilsettä päässä vaikka käytän hilseshampoota. Mulle nimittäin tulee hilsettä jos en käytä. Sit rupesin tutkimaan paremmin niin olin saada sydärin. Ihan järkyttävä näky ku päänahka vähän kesi ja ihoa oli hiusten joukossa vaikka muille jakaa.

Sit ne muurahaiset. No, rupesin maanantaina ihmettelee ku siellä täällä mun huoneessa käppäili yks jos toinenki muurahainen mut ei niitä mitenkää paljoa ollu. Sit tiistai iltana muistin sanoa hostisälle ja hän sano, et se on ihan normaalia et ne tulee joka kevät. Sen pitää vaan muistaa myrkyttää ne niin sit ne häipyy. No, sen kummemmin en sitte kiinnittäny asiaan huomiota. Keskiviikkona ku tulin työpäivän jälkeen mun huoneeseen, niin olin kuolla siihen paikkaan. Niitä muurahasia oli varmaan tuhat! Voi luoja! Ja sit ku ne ei ollu mitää pikku sinttejä. Niin ku jos joku muistaa ku muurahaiset oli viime keväänä suomessa vallottaa mun kämpän, niin ne sintit ei kyllä ollu mitää verrattuna näihin murkkuihin. Ihan järkyttävän kokosia ja todella mustia otuksia! Hostisälle hätäpuhelua et nyt pitää tehdä jotai. Ja sit keksin et mihin ne murkut menee. Tietenki mun kakkukurssin satoon. Täällä noi kaikki tehdään sokerimössöstä ja mulla oli tuolla vaatekomeron hyllyllä rasiassa kukkia ja kaikkia muitaki mitä olin kakkukurssilla tehny. Aattelin et kannan sen rasian ulos mut en uskaltanu koskee siihen, mikä oli ehdottomasti hyvä idea. Hostisä nimittäin sano ku se oli tökänny sitä rasiaa vähäsen sormella, niin kauhee kuhina kuulu ku niitä murkkuja oli niin sikana ja se oli ollu ihan mustana niistä. Voi luoja. No, hostisä sit myrkytti koko mun vaatekomeron ja onhan noi nyt häipyny. Jotai yksittäisiä yksilöitä yrittää tulla, mutta ne häipyy aika nopeesti ku toi komero on niin täynnä myrkkyä. Sillon myrkytysiltana ja pari päivää sen jälkeen mun lattiamatto oli ihan märkä siis oikeesti märkä ku sitä myrkkyä oli niin paljon. Nyt on sitte vähän väliä saanu imuroida huoneen ku niitä murkkuja kuolee mun lattialle koko ajan lisää. YÄK, vois jopa sanoa! :)

No, sit vähän arkea. Kulunu viikko oli käytännössä mun vika koulu viikko ku meillä on loppukoe tiistaina ja sit se loppuu kokonaan! Ihanaa! :) Opiskelumotivaatio on kyllä ollu aika hukassa mut on ollu pakko vielä pakottaa itsensä ku loppukoe tulossa ja pakko päästä kurssi läpi. Olin tosiaan koko edeltävän viikon pois ku olin siellä Floridassa. Kävin sit tiistaina juttelee tunnin jälkeen opettajan kanssa ku mulla oli ihan out olo. Se sit vaan sano et sinuna en olis yhtää huolistaan ku mun kaikki välikokeet on kuitenki menny hyvin. Enkä mää nyt sinänsä siitä stressaakaa. Torstaina siellä tunnilla ihmiset tuntu tulevan ihan hulluksi. Se oli vika tunti ennen koetta ja kaikkki rupes sekoilee. Kyselivät tyhmiä asioita ja luulivat ettivät osaa enää mitää. Opettaja oli hyvä ku se oli oikeesti seota. :D Se rupes ihan hulluksi ku se on yrittäny päntätä meille noita asioita tammikuusta asti ja vikalla kerralla ennen koetta kukaan ei osaa enää mitää. :D Ihan hulluja noi ihmiset. Meikä vaan katto vierestä mun meksikolaisen luokkakaverin kanssa et mikä teitä kaikkia vaivaa. Ihan niin ku kyse ois ollu elämästä ja kuolemasta. Sit tunnin jälkeen juttelin yhden turkkilaisen miehen kanssa ja hän oli ihan paniikissa koko kokeesta. Mää vaan sanoin et en mää stressaa. Luen viikonloppuna sen verran ku ehdin ja that s it. Mun rentoasenne ihmetyttää siellä suuresti. Torstaina saadaan kokeet takasi et sit näkee kostautuuko mun rento asenne. :)

Maanantaina jätin menemättä mun spinningiin ku mulla oli jääkiekkopeli niin myöhään sunnuntai iltana. Pääsääntöisesti koko viikko ollaan oltu tytön kanssa kotona. Mitä nyt käytä ruokakaupassa ja jotai pieniä asioita hoitaa. Alkuviikosta tuliki vettä aika komeesti pari päivää et ei huvittanu lähtä itteensä kastelee. Ja on ollu kiva olla kotona pitkästä aikaa ku viikko oltiin vasta reissussa. Keskiviikkona käytiin ostarin leikkipaikassa ku hän nyt siitä tykkää kovasti. Perjantaina oli aivan ihana ilma ja syötiin meidän parvekkeella jätskiä ja mansikoita samalla ku otettiin arskaa. :) Tiistaina oli lasten harrastuspäivä. Keskiviikko aamuna meillä ei ollu yogaa, joten menin vaan salille treenaa. En nimittäin päässy illalla spinningiin ku olin luvannu mennä kattoo mun puolalaisen kaverin tanssiesitystä. Hän on nimittäin tanssinu jazzia koulussa ja kaikilla tanssiryhmillä oli sitte loppuesitys. Tää mun kaveri veti tosi hyvin. Hän hymyili lavalla ja piti todellaki hauskaa ku tanssi. Tosin ku yks toinen tyttö siellä. Hän tanssi melkeen joka toisessa tanssissa eikä ollu mitenkää erikoisen hyvä eikä kyllä tykänny yhtää esiintyä tai sitte sitä vaan jännitti liikaa. En tiedä. Mutta ei sitä ollu mitenkää mukava kattoo ku se ei kattonu ollenkaa yleisöön eikä hymyilly yhtää. Otti hyvin vakavasti. En ymmärrä et miten voi olla tanssija jos ei tykkää esiintyä.

Torstaina pääsin illalla tennikseen pitkästä aikaa. Olipas kivaa. :) Vaikka vähän aikaa oli sellanen olo etten osaa enää mitää kunnes pääsi taas kiinni siihen hommaan. Just ku lähdin tenniksestä niin mun puhelin soi. Oli outo numero ja ihmettelin suuresti et kuka siellä oli. No, kappas vaan mun turkkilainen kaveri joka pyysi mua ulos sen kanssa! Voi luoja! Olin todella järkyttyny. Lähdin hänen kanssaan torstaina tunnin jälkeen kahville tai siis kaakaolle mut ihan vaan kaverina. En mää nyt ajatellu mitää sen kummallisempaa ku kuitenki ollaan oltu luokkakavereita tammikuusta asti eikä se etes istu mun vieressä. Välillä kyselee et mitä kuuluu mut se nyt on mun mielestä ihan normaalia. Ja mun mielestä sillä on vielä vaimo ja lapsia. Ainaki se tuli mun kerran alkuvuodesta kaupassa vastaan ja mun mielestä se oli perheen kanssa kaupassa. Kerto olevasa 33 vee ja kysy et onko se liian paljon mulle. OMG! Mun ois pitäny lähtä sen kanssa johonki puistoon istuu ja juomaan viiniä ku oli niin nätti ilma. Siis voi jestas! Mikä noita ihmisiä tai siis tässä tapauksessa miehiä, oikein vaivaa! Ei tarvinnu kovin montaa kertaa miettiä et lähdenkö vai en. :D

Perjantaina oli sitte mun jäkispeli. Taas kerran hävittiin 3-1. Se nyt ei sinänsä ole kovin suuri yllätys. No, kiva nyt oli kuitenki pelata ja sehän on pääasia. Enää kerran on perjantaina jäkistä ja sit loppuu. Pelataan vikasta sijasta perjantaina mikä nyt ei sinänsä ole uutta. :D Sunnuntaina mulla sitte oli tää toinen jäkispeli ja siellä voitettiin 2-0. JEE! :) En ookaa ollu voittajatiimissä tälle vuodelle. :D Jääkiekosta tuliki mieleen et nyt mulla on kauhee kriisi ku siellä on menossa mm-kisat ja mää en nää niitä mistää! Tai ainakaa suomen pelejä! Netissä on joku systeemi et voi kattoo netti tv stä mut ainaki tänne asti se pätkii niin paljon ettei siitä tule kyllä mitää. Pitää vaan tyytyä netistä saataviin tuloksiin. Sit jos suomi pärjää siellä niin sit tekee kyllä vielä tiukempaa. No, jospa ne ei pärjäis liian hyvin. :)

Viikonlopuksi hostisä lähti poikien ja ukin kanssa Kanadan mökille. Mää kävin lauantaina yhdissä talobileissä. Ne oli yhden ranskalaisen miehen synttärit jonne oli teemana valkonen pukeutuminen, joten ei ku valkosta päälle. :) Oli kyllä hyvät bileet ja vitsi ku sillä oli makee talo. Porealtaat ja kaikki. :D Muuten sitte en tehnykää viikonloppuna mitää erikoista ku sain jopa oikeestiki opiskeltua ja nukuttua univelkoja pois.