Viime viikko oli vähän rauhallisempi ku sitä edellinen, sillä olin peräti kaks kokonaista iltaa kotona! Oho! Sitä en ookaa tehny pitkään aikaan. Teki kyllä ihan hyvää et ei siinä mitää.
Viime viikolla työtki vähän helpotti, sillä pojat oli iltapäiväleirillä joka päivä aina iltapäivällä eli mulla oli vaan tyttö. Tytön kans tehtiinki vaikka ja mitä, sillä se on hyvin helppo ottaa mukaan melkeen joka paikkaan. Se malttaa ihan hyvin olla downtownissaki. Maanantaina ja keksiviikkona me oltiin uima-altaalla ku oli niin hyvä ilma. Tiistaina käytiin downtownissa jätskillä ja sit mentiin sen mun amerikkalaisen kaverin kotona käymään. Tyttö oli ihan onnessaan, sillä se sai leikkiä barbeilla ja niitä oli ihan vähän vaan. Sit se ois halunnu mennä torstaina sinne uudestaan mut valitettavasti se ei onnistunu, sillä tää mun kaveri oli töissä. Torstaina mentiin sitte suomalaisen au pairin luo ja lapset sai leikkiä keskenään. Perjantaina meillä oli leivontapäivä. Ei ookaa leivottu pitkään aikaan ku pojatki on ollu messissä. Nyt saatiin olla kahdestaan, niin tehtiin sitte mokkapaloja. Hyvin onnistu, ei ongelmaa. Ja tyttö oli onnelinen ku pääsi leipomaan. :)
Vanhin poika oli survivor campilla ja sit ne sai perjantaina jäädä sinne leirille yöksi jos vanhemmat anto luvan. Poika oli ihan liekeissä ku kuuli et saa jäädä yöksi. Se kielsi mua monta kertaa, et en saa mennä hakemaan sitä perjantai iltana kotiin. Sanoin vaan, et oon kyllä tulossa, älä huoli. :) Ihan kivaa sillä oli siellä ollu. Ne oli tehny jotai tulijuttuja ja kalanki se oli saanu, jonka se toi kotiin.
Keskiviikkona kävin aamusta ilmottautumassa sinne kouluun. Otin enkun kieliopin ja keskustelun. Eli mulla nyt sitte alkaa koulu 2.9. ja mulla on sitä aina tiistai ja torstai aamuna kaks tuntia kerrallaan. Vielä reilu viikko ja pitäs rueta käymään koulua. No, eiköhän tuo kuitenki suju ku sitä on noin vähän. :)
Maanantai ja tiistai iltana olin sen saksalaisen kans joka tuli tänne mun kans yhtä aikaa. Molempina päivinä oltiin uimassa. Tiistaina mulle tuliki kova treenipäivä ku kävin ennen uintia vielä spinningissä. Uinnin jälkeen mentiin Starbucksiin istuu ja juteltiin kaikkee. Tosi mukava kyllä tää saksalainen. Tykkään kovasti. Perjantai iltana oltiin sitte baarissa. Oltiin Livessä joka on K-21 paikka. Päästiin sisälle yhden brasillialaisen au pairin avustama ja sit ku luvattiin portsareille että ei juoda. :D Ei toimi suomessa tää systeemi. Ihan hyvät menot siellä oli. Sit brasillaiset suunnitteli jatkoa jonkun hyvin ällytyksen luo ja ne pyys meitäki sinne. Todettiin vaan et me ei kyllä tulla, me lähdetään kotiin. Joku raja sentään et mihin sitä lähtee.
Keskiviikko ja torstai illan olinki sitte kiltisti kotona ku se amerikkalainen tyttö ei tullukaa keskiviikkona kattoo leffaa mun kotiin. Tai no, vika oli kyllä mun ku täällä meidän talossa on niin huono kenttä puhelimessa, niin se ei ollu saanu yhteyttä muhun ku se oli yrittäny tavoittaa. Sovittiin et seuraavalla kerralla se sit soittaa mun kotipuhelimeen. Se sentään toimii hyvin.
Lauantaina olin tän perheen entisen au pairin (neljän vuoden takaa), sen miehen ja toisen suomalaisen au pairin kans shoppailemassa. Ku oltiin Briawoodilla melkeen valmiina lähtemään, niin se saksalainen au pairi, joka oli ollu viikon sen isäntäperheen kans reissussa, soitti et se on nyt kotona ja haluais tehdä jotai. Mentiin sitte syömään. Mun isäntäperhe oli lauantaina kutsuttu yhdille synttäreille, niin täällä oli sitte talo tyhjänä koko illan. Tultiin suomalaisen au pairin kans tänne ja ruettiin valmistautuu baari iltaan. Oltiin lähdössä saksalaisen ja yhden brasillailaisen kans. Oli kyllä hauska ilta. Biletettiin ja pidettiin hauskaa. Meinasin vaan yhdessä välissä hermostua totaalisesti ku tuntu että niitä miehiä oikeesti on ihan liikaa! Käänsi ittesä pois toisen miehen edestä, niin sitte siellä oli vastassa toinen joka halus tanssia mun kans. Voi luoja! Eikä ne etes oo oikeesti mitään varteenotettavia vaihtoehtoja. Jotai ihme intialaisia tai jotai vastaavia yhtä ällötyksiä tai sitte ne vaan on ihan liian kännissä ja sen takia ällötyksiä. Voi voi. Saksalainen nauro mulle ku siinä yhessäki välissä pyörin vaan ympyrää ku yritin saada itseni pois miesten keskeltä. Tuntu jopa toivottomalta. No, hengissä selvittiin kuitenki ja siihen on pakko tottua jos ei meinaa värjätä hiuksia mustaksi. :) Sit siellä oli yks ihan kahjo amerikkalainen tyttö, joka ensinnäki oli ihan liian kännissä ja sit se sekos siitä ihan täysin ku sai tavata saksalaisen ja suomalaisen tytön. Sit se välttämättä halus mun puhelinnumeron, et se haluaa meidät sen bileisiin ens viikonloppuna ku sen kaveritki oli niin innoissaan meistä. Se ei suostunu ottamaan ku mun puhelinnumeron, mikä nyt tietysti on sinänsä ihan hyvä ku mää en oo ens viikonloppuna maisemissa. :) Se nimittäin oli ihan uskomaton tapaus.
Lauantaina ku hain tätä suomalaista sinne shoppailee, niin keskustassa odotti pieni yllätys. Nimittäin siellä oli teitä suljettu ties miten monta tietyön takia ja mää olin ekaa kertaa mun ison autoni kans jumissa täällä. Olin keskellä risteystä ihan miten sattuun ja autoja oli joka puolella. Vähän aikaa ihmettelin et mitäs nyt tehdään. Päädyin sitte törkeeseen ratkaisuun ja ilmotin muille, et anteeks mut mää ajan nyt autoni kans tästä. Ihan hyvin se suju et ei siinä mitää. En ois kyllä muuten päässy pois. Ja täällä ei saa heti torvea jos vähän töskää tai tekee jotai hölmöä ku nää muutenki ajelee ihan miten sattuun. Välillä näkee et joku peruuttaa keskellä tietä tai on muuten vaan siinä parkissa. Saa nähä et miten monta kertaa tuun olee mun uuden auton kans jumissa. Se nimittäin on vielä isompi ja parin viikon sisään tänne tulee ne 40 000 yliopiston opiskelijaa et saahan vielä vähän lisää liikennettä tänne.
Sunnuntaina järjestin sitte special timea vanhimmalle lapselle. Mentiin kahdestaan kattomaan uus Badmanni. Suosittelen kyllä kaikille sitä! Kannattaa ehdottomasti kattoo se! Vaikka se oliki tosi pitkä, 2 ½ tuntia, niin se ei tuntunu yhtää siltä. Poikaki kysy puoli tuntia ennen loppua et millon tää loppuu ja hän on kuitenki 8 vee. Seuraavalla special time kerralla otan sitte keskimmäisen pojan mukaan. Tytön kanssa meillä nimittäin on special timea melkein joka päivä ku ollaan kahdestaan ja tehdään jotai tosi jännää kuten leivotaan. Sille ei sitte tarvihe erikseen järjestää mitää. Sit mun piti mennä saksalaisen kans uimaan illalla, mut monen mutkan kautta päädyttiinki kolmen brasillialaisen kans downtowniin hengailee. Oli kivaa.
Tänne oli tullu viikonloppuna postissa sellanen esite, jossa oli vähän samantyylisiä kursseja mitä meillä saa suomessa kansalaisopistosta. Ette ikinä arvaa mitä siellä oli?!?! Siellä oli kakun koristelukursseja!! Voitteko kuvitella! Mää innostuin ihan totaalisesti ku sen näin! Sinne oli sit pakko päästä ja eilen sitte ilmotettiin mut sinne! Oijoi! :D Oo niin innoissani siitä! Sitä on kaks kertaa viikossa kahden viikon ajan eli neljä kertaa yhteensä sit syys-lokakuun vaihteessa. Sit siellä oli myös jatkokurssi joka on sitte marraskuussa. Sit siellä oli joulukuussa oleva yhden illan suklaakurssi. Niihin siis olen menossa! Oli siellä vaikka kuinka paljon muutaki kivaa leivontajuttua mut ei riitä aika kaikkiin. Pitää sit kattoo et jos keväällä sitte ois taas noita kursseja. Tää lehtinen nimittäin oli vaan joulukuuhun asti voimassa.
Tällä viikolla pojat on leirillä aamupäivän, joten päinvastoin ku viime viikolla. Ollaan aamupäivät tytön kanssa kahdestaan ja sitte iltapäivät on kaikki kolme lasta. Ens viikolla tosiaan alkaa jo koulu eli enää tää viikko lomaa. Torstaina todennäköisesti ollaan sitte lähdössä sinne mökille Kanadaan.
Säästä on pakko sanoo muutama sana ku se nyt oli perjantaina ja lauantaina tosi kummallinen. En oo ikinä kohdannu moista. Molempina päivinä auringo oli pilvessä ja lämmintä oli silti jotai 30 astetta! Lauantaina auton mittari näytti 35 vaikka aurinko ei paistanu! Ja sit ilmankosteus oli varmaan 100, sillä perjantaina todellaki tuntu siltä et jos ois jääny ulos yöksi, ois ollu homeessa aamulla. Autossa ku on automaattinen ilmastointi, niin oli tosi hyvä olla, niin sitte meinas saada kuoleman ku aukas auton oven ja kamalan kostee ja kuuma lämpöaalto iski vastaan. Sit lauantaina ku tulin baarista kotiin, niin täällä oli ukkonen. Tosin ilman jyrinää ja sadetta. Se vaan iski salamaa. Oli tosi makee ku koko taivas valkeni ihan täysin. Meni vähän aikaa et tajusin sen olevan ukkonen ku ei jyrissy eikä satanu.
Ainii, tällanen hyvin tärkee tieto. Eli kaikki varmaan tietää sen usalaisen uimarin Michael Phelpsin, joka voitti olympialaisissa 8 kultaa. Hän on kotoisin Ann Arborista! Eli samasta kaupungista ku missä mää oon nyt. Kyllä sillä taitaa vieläki koti olla täällä. Tai ainaki sillä on ollu koti ihan tossa kaupungin keskustassa. Kysyin mun hostäitiltä et missä se nyt asuu, niin hän ei ollut varma et asuuko se enää siinä samassa asunnossa, mut Ann Arborissa kuitenki. Vähän ois kivaa jos ne järjestäs juhlat sille täällä. Tosin niitä ei saa järjestää sillon ku mää en oo täällä et pääsen mukaan. :) No, katsellaan et järjestääkö tää kaupunki etes juhlia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti