Tallille, tallille, tallille

Tällä viikolla ollaan taas saatu aika nopeita säätilan vaihteluita. Alkuviikosta meillä oli jotai 10-15 astetta lämmintä, sato vettä välillä ja lumet hävis. Mut sitte ku lauantai aamuna heräs, niin maa oli ihan valkonen. Eli lunta taas. Sunnuntaina oli tosi nätti ilma ku maa oli valkonen ja aurinko paisto kirkkaalta taivaalta eikä ollu yhtää kylmä.

Maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona ei tapahtunut mitää ihmeellistä. Tytön kanssa touhuttiin kotona ku hän ei halunnut lähteä mihinkää. Maantaina kävin aamulla spinningissä ja keskiviikkona olin mun yogassa. Yoga oli kyllä tosi kiva ku en nyt viime viikolla päässy ja sitte viikonlopun ajomatkojen jälkeen meinannu olla selkä vähän kipee. Oon joutunu särkylääkkeitä syömään siihen, mikä ei oo ollu kovin normaalia ku oon täällä ollu. Lauantai aamuna oisin päässy hostmummin hierojalla käymään. Hän on kuulemma tosi hyvä tietämään kaikkee ja sit mun pitäs käydä tätä selkää näyttää sille. Hostmummi ois antanu mulle hänen vastaanottoajan, joka oli 9 jälkeen aamulla. Heräsin reippaana ja olin jo syömässä aamupalaa, niin sit hieroja soitti et hän on kipee ja vastaanottoaika on peruttu. Harmi sinänsä ku heräsin vielä lauantai aamuna sillee, et selkään koskee ja aattelin et kiva päästä tänään sinne hierojalle, niin jos sais vähän helpotusta tähän selkään. No, ehkä sitte ens kerralla. Maanantai ja tiistai ilta meni mulla mun läksyjen kanssa. Siis tää enkun kurssi kyllä oikeesti työllistää ihan sikana, mut eipä tuota paljoa enää oo. Maaliskuun alussa meillä on jo midterm testi. Keskiviikkona kävin illalla spinningissä ja oli taas kyllä rankka. Oikeesti mää joka kerta ajattelen siellä tunnilla, et oon mää ihan hullu ku itteni ton sinne aina tapettavaksi ja ihan vapaaehtoisesti vielä. Mut sen verran hullu oon ja niin paljon siitä tykkään, et oon ajatellu oottaa saman opettajan tunnin myös seuraavalle kaudelle. Meillä nimittäin on ens viikolla vika kerta tätä kauttaa, sit oon viikon breikki ja sit alkaa uus kausi. Sinne taiski alkaa ilmottautuminen ens viikolla. Ja yogaa otan kyllä kans. Maanantai aamun spinningi mulla on vielä vähän mietinnässä et otanko sitä uudestaan vai en. Tykkään kyllä siitä, et ei siinä mitää, mut en oikeen tykkää siitä opettajasta ja jotenki se ei oo sitä mitä haluan. Tosin johtuu varmaan siitä, et toi on paljon helpompi ku keskiviikon spinningi, niin sit on sellanen tunne, et siitä ei saa mitää irti. No, sitä pitää miettiä et oisko siihen tilalle jotai muuta, et mitä voisin ottaa.

Tiistai ja torstai aamuna kävin koulussa ja tiistaina oli kyllä hyvä ku menin sinne. Olin varmaan 10 minuuttia myöhässä ku sen yöllisen vesisateen jälkeen toi meidän hiekkatie oli ihan jäässä. Et ei kyllä kovin lujaa uskaltanu ajaa. Sit ku pääsin sinne, niin huomasin vaan, et joku istuu jo "mun paikalla". Ei meillä mitää varsinaisia omia paikkoja oo, mutta ne nyt oon vaan sillee jääny et aina istutaan niissä paikoissa. Sit menin toiseen paikkaan ja sit huomasin sivusilmällä, et ihan niin ku joku heiluttas mulle kamalasti. Sit katoin, niin siellähän oli tää mun iki-ihana luokkakaveri, jonka vieressä oon aina istunu ja joka ei etes tienny et missä on suomi ja kehtaa kantaa ferrarin takkia päällään (ei oo muuten pitäny sitä päällään mun kommentin jälkeen, hups :D). Sieltä se kuitenki kauheena huiskutti mulle ja toivotteli huomenta. Sit siinä "mun paikalla" istuva nainen tuli kysyy multa et haluanko vaihtaa paikkaa hänen kanssaan et ku hän ei haluais istua siellä. Sit mää sanoin, et mulle nyt on aivan sama, et ihan miten sää haluat. Sit vaihdettiin. Oon huomannu sen tuolla tunnilla et kukaan muu ei oo kovin innokas istumaan noitten kolmen pojan kanssa ku mää. Ne nyt pitää aika isoa meteliä siellä ja välillä häiritsevät tuntia ja muuta, mutta ei mulla niitten kanssa oo ollu mitää ongelmia. Ihan hyvin pärjään siellä. Opettaja varmaan ajattelee et mää oon ihan ääliö ku istun vapaehtoisesti kolmen pojan kanssa, jotka varmasti häiritsee mun oppimista. Mut eipä nuo ainakaa vielä oo mitää häirinny. Ihan hyvin pärjään sillä kurssilla ja melkeen täysiä pisteitä oon saanu niistä meidän pienistä välikokeista. En oo sit kokenu aiheeksi vaihtaa paikkaa. Tosin oon kyllä jo sen verran tuttu niitten jätkien kanssa, et jos ne rupeis mua liikaa häiritsee ja sen takia menee koulu huonosti, niin varmaan sanosin niille kyllä siitä. Ja kyllä ne sen ymmärtää. Sit ne aina välillä pyytää anteeksi, et ku ne häiritsi.

Torstaina oltiin tytön kanssa sitte muuallaki ku kotona. Mentiin briawoodin leikkipaikkaan ku hän tykkää siitä tosi paljon. Siellä hän sitte leikki parin muun tytön kanssa. Sieltä jatkettiin ruokakauppaan sillä meillä oli suunnitelmissa leipoa ystävänpäiväleivoksia perjantaina, joten piti käydä aineet ostaa valmiiksi. Illalla menin mun tennikseen ja sain mun mailan! JEE! :D Nyt mulla on ihan oma tennismaila ja vielä hyvä semmonen. Kyllä nyt kelpaa. Onneksi sen suomeen kuljettaminen on hyvin helppo homma. Tenniksen jälkeen tulin kotiin vaihtaa vaateet ja lähdin näkemään sitä mun paikallista kaveria, josta nyt ei oo kuulunu mitää joulun jälkeen. Käytiin myöhäisellä illallisella ja siellä oli myös hänen poikaystävä ja sit yks kaveri eli neljästään oltiin. Oli kyllä kiva nähdä häntä pitkästä aikaa, mut mulla oli kyllä siellä sellanen olo, et enhän mää osaa enkkua yhtää. En oo nimittäin paikallisten kanssa kunnolla jutellu ties millon viimeksi ja ne kuitenki puhuu tuhat kertaa nopeemmin ku ei paikalliset. Mulla oli oikeesti sellanen tunne, et mää oon hävittäny mun enkun ihan kokonaan. Melkeen aina piti kysyä toisen kerran, et niin, mitä sanoit. Ekalla kerralla meni melkeen aina ohi. Vaikka oon ihan hyvin pärjänny mun muitten kavereitten kanssa, mutta ne nyt tietenki puhuu paljon ymmärrettävämmin ku ei niillekkää enkku oo äidinkieli. Sain selville et hänen äiti oli kuollu ihan ennen joulua. Sillonhan hän soitteli mulle et äiti oli tosi huonossa kunnossa ja hän ei tiedä et mitä hän tekee. Sen takia hänestä ei oo myöskää mitää kuulunu.

Torstaina tein tosi hyvän teon, jonka takia oli tosi hyvä mieli koko päivän. Sanoin mun hostisälle, että se voi tehdä jotai kivaa lauantaina hostäitin kanssa ku on kuitenki ystävänpäivä, ku ei mun nyt mikää välttämättömyys ollu päästä mihkää. Lupasin sit kattoo lapsia ja laittaa ne nukkumaan. Vähänkö oli hyvä mieli koko torstai päivän ku lupasin vapaehtoisesti olla lauantai iltana töissä et mun hostvanhemmat pääsee johonki ystävänpäivänä. :) He sit menivät syömään ja leffaan.

Perjantaina kävin aamulla nostaa salilla painoja ja sit sen jälkeen kävin pelastusarmeijan myyntipisteessä ja sit yhdessä kirpparissa. Kävin ettii jotai vaatteita tallille ku pääsen tohon ihan naapurin hoitaa heppoja. En halunnu paljoa maksaa mistää tallivaatteista ja kuitenkaa en halua raahata niitä suomeen. Löysinki ihan halvalla kaikkee. Sain kumpparit 4 taalalla. Vähän ehkä isot, mutta kyllä mää nyt niitten kanssa diilin. Sit sain tuulipuvun, hanskat ja pipon ja näihin kaikkiin meni yhteensä alle 20 taalaa eli just hyvä summa. Ku sain tytön koulusta, niin ruettiin sit tekee meidän ystävänpäiväleivoksia. Tehtiin sellasia vaaleanpunaisia sydämiä ja tyttö oli hyvin onnellinen vaaleanpunaisesta väristä. Poikien tultua koulusta lähdettiin taekwondoon ja hostisä oli meitä siellä vastassa ku hän halusi tulla katsomaan. Tyttöki tällä kertaa päätti et hän haluaa katsoa eikä mennä leikkipaikkaan. Ja hän ei oo kyllä ikinä niin huonosti käyttäytyny ku ollaan oltu katsomassa. Koko ajan joku oli hätänä ja kitisi jostai. Johtu varmaan isän läsnäolosta. Vein hänet sitte loppuajaksi pois salista ja taas oli tosi kiltti ja kaikki oli hyvin. Tosin ku lähdettiin salilta, niin otin hänen kanssaan aika pahasti yhteen. Hostisä lupas ottaa pojat sen kyytiin mut tyttö tuli sitte mun kyytiin. Siitä nousi kauhee huuto ja meteli. En meinannu millää saada sitä istumaan turvaistuimeen enkä laittamaan vyötä päälle. Aina ku laitoin sille vyön, niin se otti sen pois. Sain sen sitte kuitenki pitämään sen vyön ku perustelin et miks se pitää olla. Sit ku lähdettiin liikkeelle, niin vähän aikaa se mulle huus ja myökkäs mut sitte se lopetti. Sit oltiin taas tosi hyvällä tuulella. Tyttö onki kyllä nyt oli tosi kiltisti ja tosi ihana, et pitäähän sitä nyt välillä vähän ottaa yhteen. Illalla ennen mun jääkiekkoa käyvin hostvanhempien kanssa syömässä ku mummi ja ukki halus lapset yökylään. Jääkiekossa hävittiin 6-3. Mää tein yhden maalin ja syötin yhden. Tosin oli kyllä hyvin perjantai 13. päivä ku mun maila meni poikki siis ihan kahteen osaan. Kyllä otti päähän. En oo koskaa aikasemmin etes kaatunu siellä mitenkää kenenkää kanssa ja nyt sitte yks nainen joka ei varmaan osannu jarruttaa, niin tuli suoraa mun päälle ja kaaduttiin ja mun maila jäi sen alle ja ku se kaatu ennen mua eli mun mailan toinen pää oli kädessä, niin tietenki se meni sitte poikki. Ja sattu vielä olee vähän tukeva nainen. Olin kyllä järin pahalla tuulella ku en todellakaa halua ostaa uutta mailaa ku todennäköisesti pelaan sillä vaan jonkun 6-8 kertaa ja sit joudun jättämään sen tänne. En mää nyt sitä voi suomeen viedä. Tai voin, mutta en halua sen takia maksaa jotai lisämaksuja. Sain sitte mun yhdeltä ihanalta joukkuetoverilta mailan, et voin kokeilla sitä ens viikolla ja jos se tuntuu hyvältä, niin voin käyttää sitä tän pari kuukautta. Tosi kilttiä. :) Pakko kyllä kelvata sen mailan, sillä en halua ostaa uutta. Ens viikolla näkee.

Lauantaina heräsin siis aamulla reippaana kello kahdeksan, et meen sille hierojalle. Kamalan aikanen herätys lauantai aamuksi. No, en sitte päässykää sinne ja en nyt enää saanu unta ku olin jo kuitenki heränny ja kerenny syödä aamupalan. Sit rupesin tekee kakkua tälle mun saksalaiselle kaverille, joka nyt ens viikolla muuttaa Traverse Cityyn. Hän toivo läksiäislahjaksi pientä kakkua ja mikäs siinä. Sen kanssa värkkäsin sitte viikonloppuna. Ite en kyllä ollu yhtää tyytyväinen lopputulokseen, mutta kyllä se mun kaverille kelpas. Lauantaina kävin tän saman kaverin kanssa leffassa. En ollukaa käyny pitkään aikaan ja oli ihan hyvä leffa. Illalla siis oli töissä vapaaehtoisesti ja hyvin suju lasten kanssa. Ei ollu mitää ongelmaa. Syötin ne ja ne kattovat leffan ja sit nukkumaan. Määkii nukahdin jo 11 aikaan ku tukki. Olin vähän väsyny ilmeisesti, et en etes tienny mitää et hostvanhemmat oli tullu kotiin vähän sen jälkeen ku olin menny nukkumaan.

Sunnuntaina valmistelin sitte mun kaverin kakun loppuun ja näin häntä iltapäivällä. Mentiin syömään. Oli puhe nähä vielä tiistaina ku keskiviikkona hän sitte muuttaa pois kaupungista. Surullista sinänsä. Hän on tosi mukava, vaikka onki ihan erilainen ku mun muut kaverit. Hän ei halua koskaan mennä ulos siis baariin, mutta on tosi luotettava ja aina voi luottaa siihen, et asiat kans menee niin ku ollaan sovittu. Oon luvannu mennä hänen luona käymään Traverse Cityssä ku tulee kevät/kesä ja mulla on koulu ja jääkiekko ohi, niin on aikaa. Illalla pääsin käymään siellä tallilla! Vähän ihanaa! :) Niillä on kaks hevosta (molemmat yli 10 vuotiaita) ja sitte kaks laamaa siellä samassa aitauksessa. Niillä on ihan pihatto menetelmällä se eli ei tarvitse puhdistaa karsinoita. Tää nainen kerto, että talvisin ne vaan lähinnä on siellä ja rapsuttelevat niitä ja muuta mut ku tulee kesä, niin sitte se tekee niitten kanssa enemmänki, et ihan vaan harrastusluontoista hommaa, ajelevat ja ratsastavat. Niille tulee yks poni kevään aikana. Tosi kiva oli tää perheen äiti. Juttelin sen kanssa tosi pitkään, vaikka oltiin jo käyty hevoset rapsuttelemassa. Hän sano soittavasa mulle ku ne tekee jotai niitten heppojen kanssa ja sitte mää voin mennä sinne mukaan ainaki katsomaan. Tai sitte mää voin soitttaa sinne ku haluan mennä niitä rapsuttelee ja muuta. Tallin jälkeen menin mummille ja ukille ku siellä oli tän meidän espanjalaisen kaverin läksiäisillallinen. Hän nimittäin lähtee tiistaina pois kokonaan. Hänen piti olla täällä kesäkuuhun asti, mut sitte hänen vanhemmat oli eronnu jouluna ku hän oli kotonaan käymässä et varmaan se sitte liikaa. En tiedä. Kävin siellä taas roikkumassa vähän pääalaspäin, mutta tällä kertaa kyllä tuntu et se vaan pahensi mun olotilaa, sillä sen jälkeen oli selkä kyllä tosi kipee taas vaihteeksi.

Ainii, sunnuntaina tää perhe valitsi uuden au pairin. Vähän pelottavaa, meikä joutuu oikeesti kotiin täältä! Kamalaa. No, ehkä mää oon jo vähän tottunu siihen ajatukseen ku nyt oon tosi paljon nähny unta siitä et meen suomeen. Välillä oon menny vaan käymään pariksi viikoksi ja sit välillä ihan lopullisesti oon tullu täältä pois. En oo koskaan ennen nähny niitä unia ku nyt ihan parin viikon aikana. Viime yönäki menin mun entiselle työpaikalle ja sit siellä oli molemmat työntekijät paikalla ja mää halasin molempia ihan hirveesti ja itkin ku olin niin onnellinen, että näin ne. :) Mut loppu kuukausista täällä kyllä nautitaan ja otetaan kaikki irti ja toivotetaan uusi au pairi tervetulleeksi Amerikkaan! :) Hyvän perheen kyllä saat et älä siitä huoli! :)