Amerikkalaisia juttuja

Tähän ajattelin nyt koota sellaisia amerikkalaisia juttuja, jotka oon tähän mennessä havainnu. Näissä nyt voi sitte tietenki olla osavaltio kohtaisia eroja, joten nyt on kyse Michiganista. Lisäilen näitä tänne blogiin sitä mukaan kun niitä havaitsen lisää.

- Poliisit ei saa pysäyttää ellet oo tehny mitään rikettä eli ne ei saa pysäyttää esim. sen takia et ne haluaa puhalluttaa sut tai tarkistaa sun ajokortin

- Jos poliisit ovat jossain tutkan kanssa, niin vastaantulevat autot välkyttävät pitkiä valoja, jotta osaat varautua ja hiljentää tarvittaessa vauhtia. Tää on kyllä kiva systeemi.

- Joka päivä tiellä liikkuessa näkee heti monta auton alle jäänyttä eläintä. Niitä on täällä huomattavasti enemmän ku minun kotikaupungissani. Enimmäkseen ne taitaa olla pesukarhuja ja haisunäätiä.

- Liikennesäännöissä sitten riittäkin kummallisuuksia. Ensinnäkin täällä on stoppeja ihan joka paikassa ja niistä saa mennä se ensin joka tuli ensin. Ei siis tunneta oikeelta tulevan väistämissääntöä. Punaisia päin saa kääntyä oikealle, jos ei tule ketään eikä sitä erikseen kielletä tekstillä. Keltasta viivaa joutuu ylittämään tosi usein jos haluaa kääntyä vasemmalle. Muutenkin täällä ajaa ihmiset vähän niin ja näin. Ei täällä oo niin nuukaa et miten ajaa ja missä ajaa, kunhan vaan liikkuu paikasta toiseen.

- Kun käyt kaupassa (siis missä tahansa kaupassa), melkeen jokainen myyjä joka kävelee vastaan kyselee et mitä kuuluu ja onko kaikki hyvin. Aluksi olin tästä hyvin ihmeissäni enkä osannu vastata mitään. Jäin vaan tuijottamaan tyhmänä. :) Nyt jo osaan vastata ku oon tottunu siihen.

- Kaupan hyllyllä olevat hinnat ovat verottomia. Eli ku meet kassalle, niin hintaan lisätään vielä vero, joka on Michiganissa 6 %. Huomattavasti vähemmän ku suomessa. Mun mielestä tää on tosi tyhmä systeemi et hinnat on verottomia. En vieläkää aina muista sitä.

- Melkeen jokaisessa ruokakaupassa on pakkaajat, jotka tarvittaessa myös kärräävät tavarat sun autoon. Välillä siinä tulee itelle tosi tyhmä olo, ku ollaan vaikka perheen äitin kans ruokakaupassa ja me vaan molemmat seistaan vieressä ku pakkaajaa hoitaa työnsä.

- Joissaki isommissa kaupoissa on itsepalvelu systeemi maksamista varten. Tosi kätevä jos ei ole paljoa mitään ostettavaa. Ei tarvitse yhen limsan takia jonottaa kassalla. Tällaset suomeenki, kiitos.

- Ravintoloissa tarjoilijat tulee vähän väliä kyselemään et miten menee, onko kaikki hyvin ja maistuuko ruoka. Välillä tosi raivostuttavaa ku tuntuu ettei saa yhtään istua rauhassa. Aina ne on jotai kysymässä.

- Dippiä on tapana jättää muutama dollari.

- Käytännössä kaikki pullot, jotka suomessa pitäs aukasta pullon avaajalla, aukeaa täällä käsin. Vaikka niissä on samanlainen korkki, niin niissä on kierrettä sen verran et se aukee pyörittämällä.

- Puhumiseen pitää kiinnittää sitte kyllä huomiota ku tulee suomeen. Täällä pystyy puhumaan ihan mitä vaan, ihan mistä vaan ja ihan missä vaan, sillä se on hyvin epätodennäköistä et joku ymmärtää ku puhuu suomee. Tänäänki ku käytiin perheen äitin kans kaupassa, niin puhuttiin siitä meidän pakkaajapojasta kaikkee ja se teki työtään koko ajan meidän vieressä. Oli tosi outo tunne kyllä. Mut ei se meitä tajunnu. Tää pitää vaan muistaa ku tulee suomeen, et siellä sitte ihmiset tajuu. :)

- Miehet käyttäytyy täällä ihan eritavalla ku suomessa. Tai ainaki ne on paljon röyhkeempiä. Eilenki baarissa yks mies kävi väkisin päälle ja yritti suudella mua. En suostunu, joten yritykseksi jäi, mut se yritti kyllä ihan väkisin. Siitä varmaan sainki mustelman käteen ku se kävi päälle. Keskustassa ku kävelee niin miehet huutelee perään ja viheltelee auton kyydistä. Pitemmän päälle tosi raivostuttavaa. Kaupasta ku lähtee ja jos sua on palvellu mies, niin yleensä ne sanoo et see you later ja sit niiltä saa kaikkee kommenttia sun vaatetuksesta, hiuksista ja muutenki ulkonäöstä. Moni mies myös kysyy toisen suomalaisen kanssa liikkuessa et mitä kieltä te puhutte. Sit ku sanoo et puhuu suomee, niin se mies sanoo aina et kaunis kieli teillä. Naiset ei oo vielä kertaakaan tullu kysymään et mitä kieltä te puhutte.

- Shampoo- ja hoitoainepullot on täällä ihan mielettömiä. Joku 750 ml on aika normaalikoko ja 1 000 ml löytyy kans. Hirveitä pulloja. Mut sit taas löytyy niitä tosi pieniä 50 millin matkakokoja hirveesti, joita saa kyllä suomesta metsästää etkä siltikää löydä.

- Ravintolakulttuuri on erilaista. Ravintolaan mennään syömään tosi usein ja se tehdään hetken mielijohteesta eikä sitä suunnitella etukäteen eikä siihen tarvitse olla mitään muuta syytä ku se, että on nälkä. Eikä sinne pukeuduta mitenkää kummemmin. Sinne mennään ne vaatteet päällä, jotka sattuu sillä hetkellä olemaan ku keksii mennä syömään.

- Hedelmiä ei punnita itse, vaan ne punnitaan kassalla.

- Kalentereissa viikot on aina sunnuntai-lauantai. Ei maanantai-sunnuntai niin ku meillä. Eli viikot alkaa aina sunnuntaista. Tosi kummallista enkä meinaa osata lukee kalenteria.

- Päivämäärissä täällä merkataan aina enste kuukausi ja sitte päivämäärä. Vaatii vielä tosi paljon ajattelua päivämäärän kohdalla et sen laittaa oikein.

- Täysi-ikäiseksi tullaan 21 vuotiaana, mut ajokortin saa 16 vuotiaana.

- Downtownissa ei ole yhtään isoa vaatekauppaa eikä mitään muutakaan kauppaa joka vie paljon tilaa. Kaikki isommat kaupat on downtownin ulkopuolella. Tää taitaa koskea kaikkia isoja kaupunkeja. Downtownissa on aivan älyttömästi erilaisia ruokapaikkoja ja pieniä erikoisliikkeitä. Ruokapaikkoja kyllä löytyy joka lähtöön, on voileipäravintolaa, salaattiravintolaa, keittoravintolaa, jäätelöbaaria ja sit tietenki intialaiset ja sun muut. Ruokapaikoista ei ainakaa tuu pulaa ja riittää valinnan varaa.

- Pyörilijät menee tuolla autojen seassa ja noudattaa liikennevaloja. Täällä ei nimittäin ole kevyenliikenteenväliä ollenkaa downtownin ulkopuolella. Kävellen on turha lähtee tonne liikenteeseen, sillä siitä et saa mitään muuta irti ku sen, että menetät todennäköisesti henkes. Downtownissa kyllä pystyy kävelemään.

- Ihmisillä on joko tosi hienot ja uudet autot tai sitte tosi vanhat ja rumat. Ei tahdo löytyä semmosta välimallia. Joko tai.

- Ihmiset ei taida hirveesti itse laittaa ruokaa tai leipoa. Kaupoista löytyy vielä enemmän valmisjuttuja ku suomesta. Valmisruokia on joka lähtöön ja sit helposti tehtäviä esim. muffinseja ja piirakoita löytyy älyttömästi. Lisätään joukkoon kananmunat, nesteet ja rasvat ja uuniin.