Synttäreitä, Thanksgiving ja shoppailua

Tää viikko on ollut niin kaukana mun normaali viikosta ku vaan voi olla. Ja sen takia joutuu aina miettimään et mikäs päivä tänään olikaan ja mitäs mun tänään pitää tehdä. Ensinnäki oon ollu töissä vaan maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona ku loppuviikon molemmat vanhemmat ovat olleet töistä vapaalla ku oli toi Thanksgiving torstaina.

Maanantaina en mennyt aamusta salille kuten normaalisti vaan käytin käytännössä koko päivän kakkuihin. Tein perheen äitin ja hänen äitin synttärikakut ja sitte tein valmisteluja mun tiistain kakkukurssille. Perheen äitillä oli synttärit maanantaina ja hänen äitillään keskiviikkona, joten syötiin sitte yhteinen synttäri illallinen maanantaina ja mää tein kakut sinne. Halusin tehdä perinteisen suomalaisen täytekakun, mutta kun siihen tulee maitoo ja tyttö on allerginen maidolle, joten piti tehdä sitte myös pieni amerikkalainen kakku lapsille. Lapset muutenki tykkää enemmän amerikkalaisesta sokerimömmöstä ku aikuiset. Sitte tein myös jotai koristeita mun kakkukurssin "päättötyötä" varten. Illalla mentiin sitte syömään perheen äitin veljelle. Hän oli vaimonsa kanssa järjestänyt meille illallisen. Hänen vaimo vielä oli löytänyt lehdestä jonkun kivan uuden perunareseptin ja oli kyllä hyvää. Kiitos siitä.

Tiistaina menin sitte salille ku ei ollu koulua. Iltapäivällä tehtiin tytön kanssa vähän lumitöitä ku saatiin maanantaina ja tiistaina vähän lunta. Ja kyllä oliki kivassa kunnossa tuo meidän hiekkatie. Eka kerta ku mää pääsin luistelee täällä kesärenkailla. Se sato sellasta räntää ja sitte se lanttautu tohon meidän kotitielle tasaiseksi ja sileeksi matoksi. Ja oli kyllä ihan hemmetin liukas. Ilman lämpötila oli kuitenki plussan puolella. Piti kyllä ajaa niin hiljaa ku vaan osas ja todellaki kieli keskellä suuta. Se lumi kyllä käytännössä hävis keskiviikkona ja sitte meillä oliki loppuviikon ihan musta maa ja meidän hiekkatie todella kurainen. Uutta räntää saatiin taas sunnuntaina ja tällä hetkellä meillä on maa valkosena. Mutta sitte kolauksen jälkeen lähdettiin käymään tytön kanssa ostarissa. Mentiin tapaamaan suomalaisia au paireja ja tyttö pääsi samalla leikkipaikkaan josta kovasti tykkää. Illalla oli sitte mun vika kerta tätä mun kakkukurssia. Tehtiin nyt siellä kakku hyödyntäen niitä taitoja, joita oltiin opittu. Harmillinen seikka vaan oli se ku missasin viime viikon kurssin ku oltiin siellä Madonnan konsertissa ja se oli just se kerta ku ne teki niitä erilaisia kukkia. Sit mulla ei juuri ollu mitää kukkia laittaa mun kakun päälle ku en ollu päässy niitä harjoittelee. Pääsen sitte ehkä käymään ton kukka kerran ku niille tulee tää kakkoskurssi uudestaan. Kurssin lopuksi saatiin sieltä oikein todistuksen et ollaan suoritettu sellainen. Sit ilmotin itteni kolmoskurssille joka alkaaki heti ens viikolla ja sitäki on neljä kertaa. Sit siellä on enää se yks kurssi, joka varmaanki tulee sitte olemaan heti alkuvuodesta.

Keskiviikkona pojat oli vapaalla koulusta. Ne saivat viiden päivän loman ku oli toi Thanksgiving. Tyttö meni kuitenki aamupäiväksi kouluun, joten mentiin sitte poikien kanssa uimaan. Mentiin heti aamusta jotta ei olisi niin kova ruuhka ja eihän siellä onneksi ollu paljoa ketää. Iltapäivällä sinne ei ois mahtunu mukaan. Tytön päästyä koulusta mentiin hakee tätä suomalaista joka lähti sitten perjantaina suomeen. Haettiin hänet downtownista kyytiin ja mentiin Targettiin ostaa meille Detroit Red Wingsin pelipaidat ku illalla oltiin sitte menossa kattoo niitten peliä. Pitihän sitä nyt asianmukaiset paidat olla päällä. Käytiin myös pesettää auto et kehdataan lähtä. :) Lähdettiin peliin hyvissä ajoin mikä oli ehdottomasti hyvä idea ku satuttiin pieneen lomaruuhkaan. Onneksi se ruuhka johtu vaan siitä lomasta ja meni sitte eri motarille, joten ei tarvinnu koko matkaa olla siinä ruuhkassa. Se oli jotai aivan järkyttävää. Vaikka täällä menee kolme tai neljä kaistaa yhteensuuntaan, niin sieltä siellä liikenne seiso välillä. Ja vain ja ainostaan sen takia ku kaikki haluaa Thanksgivingiksi johonki. Parkkeeraminen tuotti hieman ongelmia ja sainki sitte rutattua vähän mun ihan uutta autoa. Oltiin menossa yhteen parkkihalliin ja en ollu ihan varma et saanko mennä sinne vai en. Täällä on jotai parkkitaloja jotka toimii vaan jollai kortilla. Yritin tavata sitä kylttiä ja selvittää et paljoko se maksaa. Siinä oli jotai ihmeen kellon aikoja et mistä mihin tapahtuu mitäki. Sit olin kuitenki koko ajan tiellä ku autoja paino päälle. Yritin sitte vähän liikuttaa itteeni et pääsisin etes vähän pois tieltä ja sitte en huomannu et vänkärin puolen takaovi otti kiinni yhteen tolppaan. Muutenki oli ihan sika ahas se sisäänkäynti mun isolla autolla. Korjasin sen heti pois, mut tuli pieni lommo ja naarmuja. Vaurio on kyllä niin pieni ettei sitä huomaa jos ei tarkkaan katso ja naarmutki on vaan pintanaarmuja et ne saa fiksattua ilman mitää sen suurempia toimenpiteitä. Heti tapahtuman jälkeen soitin hostäitille. Hän ei suhtaunut mitenkää katastrofaalisesti ku kerroin että vaurio oli aika pieni kuitenki. Ja tässä kaikessa hässäkässä espanjalainen soitti vielä mulle ja kysy et tehdäänkö jotai. Se varmaan luuli etten osaa enää puhua englantia ku en osannu sanoo sille mitää. Olin kuitenki sen verran shokissa tapahtuneesta etten osannu sanoo mitää suomeksi, saatika sitte enkuksi jolleki. Jotai sain kuitenki sille selitettyä ja luulen et se ymmärti et missä mää oon.

Kaiken tän jälkeen kuitenki päästiin hyvissä ajoin hallille ja nähtiin alkulämmittelyäki. Paikat oli ihan hyvät vaikka odotin paljon huonompia. Ihan hyvin sieltä näki. Detroittia vastassahan oli Montreal Canadiens eli Saku Koivun joukkue ja Detroitissa pelaa Valtteri Filppula eli suomalaisiaki oli näkyvillä. Peli oli ihan hyvä vaikka hävittiin 3-1, mut ei se mitää. Kelpaa mulle Saku Koivunki joukkue. Sitä ei vaan passannu siellä enkuksi ääneen tunnustaa ku oltiin siellä kuitenki Detroitin paidat päällä. Mun mielestä hallissa ei ollu läheskää niin hyvä tunnelma ku suomessa on. Johtuu ehkä siitä et tähän halliin menee yli 20 000 henkee ja sit siellä ei ollu fanikatsomoa erikseen kuten meillä on. Ja sehän pitää aina meteliä jos kukaan muu ei pidä. Sitte ku yleisö ei pitäny mitään meteliä niin rupes kuuluumaan puheen sorina ku istuttiin sen verran ylhäällä että ei kuulunu kaukalon äänet sinne. Mun mielestä tosi outoa puheen sorina jääkiekkopelissä. Kuulutukset oli tosi surkeet. Tai ainaki ne kuulu todella huonosti jos ne etes kuulutti mitää. Jäähyjä ne ei kuuluttanu ollenkaa ja maalitki vähän niin ja näin. Eikä Detroitti tullu etes näyttävästi kentälle yleisön kannustamana niin ku Oulussa Kärpät tulee. Ne vaan tuli jäälle. No, ihan hyvä kokemus tuo kuitenki oli ja sitte uudestaan ennen joulua mun poikaystävän kanssa.

Torstaina oli sitte tää suuri Thanksgiving. Sain keksiviikkona mun synttärilahjan hostperheeltä. Sain todella hienot juhlavaatteet. Olin puhunu et mulla ei oo ja kuitenki tarvin niitä tässä ennen joulua. Sain ne sitte jo keskiviikkona, jotta pääsen pukemaan ne päälle Thanksgiving illalliselle. Sinne nimittäin on tapana pukeutua. Sain hienon mustan hameen ja kaks toppia siihen. Toinen vihree ja toinen tumman violetti ja molemmat erikoisempia leikkaukseltaan. Sitte sain sellasen huivin jota voin täällä pitää harteilla sen topin kanssa. Ja sit sain kaulakorun joka sopii hyvin tumman violetin topin kanssa ku se on ilman olkaimia oleva toppi. Tosi ihana lahja. Kiitos paljon hostperheeni. :)

Thanksgiving aamuna yritin mennä spinningiin mutta se oli ihan täynnä enkä saanu enää pyörää. Menin sen verran myöhässä. Sitte päädyin tapaamaan viimesen kerran tätä suomalaista joka siis lähti sitte perjantaina. Käytiin vaan downtownissa kahvilassa istumassa ja juttelemassa. Keskusta oli kyllä hyvin autio. Kaikki paikat oli käytännössä kiinni. Parkkipaikatki oli ilmaisia. Sieltä tulin kotiin ja rupesin valmistautuu illalliselle, joka oli mummilla ja ukilla. Mentiin sinne joskus ennen neljää. Sinne tuli myös tää espanjalainen ja hänen äitinsä sekä mummin ja ukin joku suomalainen tuttu. Tarjolla oli tietenki täytettyä kalkkunaa ja sit perunamuusia, vihanneksia, salaattia ja sitä rataa. Jälkkäriksi oli kurpitsapiirakka joka on hyvin perinteinen Thanksgivingin jälkiruoka. Toisena vaihtoehtona oli omenapiirakkaa. Ruuat oli kyllä todella hyvät ja juuri tämän vuoksi moni oli ihan ähky täynnä. :) Ruuan jälkeen vaan seurusteltiin keskenään ja kotona olimme joskus 9 aikaan.

Thanksgivingin jälkeistä perjantaita kutsutaan mustaksi perjantaiksi. Sillon nimittäin on hirveet alet kaupoissa, jotka jatkuu koko viikonlopun. Tämän vuoksi viikonloppuna on tullu vähän shoppailtua. Perjantaina jotkut kaupat aukee jo 12 yöllä tai sitte joskus 4 tai 5 aikaan aamulla ja sinne menee heti sillon kaikki yli innokkaat jotka haluaa saada tavaraa ihan sika halvalla. Minä, perheen äiti ja hänen äiti lähdettiin viemään espanjalaisen äitiä shoppailee hieman hienompaan ostoskeskukseen joka oli vajaa tunnin matkan päässä. Hänellä nimittäin on rahaa ku roskaa, joten ei kehdattu viedä häntä ihan mihin tahansa. Lähdettiin joskus 10 jälkeen ja oltiin jotai 6 tuntia tällä reissulla ja lopputulos oli se etten mää ostanu mitää. Kaikki oli niin kallista vaikka siellä oliki paljon tuotteita -75% ja sitä rataa. Ei mun varoilla ikinä osteta mitää tollasta. Olin jo pyörtyä ku näin hintalapun. Kaiken huippu oli se ku tää espanjalaisen äiti sano, et se haluu mennä yksin ku se ostaa niin erijuttuja ku me muut (mikä nyt lienee on ihan ymmärrettävää), ja sovittiin sitte et tavataan 1 aikaan yhen kaupan edessä ja mennään sitte porukalla syömään. No, tää soitti sitte 1 aikaan et se ei oo vielä siinä missä meidän piti tavata, vaan hän on siinä viereisessä liikkeessä. Ja tää liike vielä oli se jossa me oltiin käyty joku vartti sitte ihan vaan sen takia ku perheen äiti halus näyttää mulle et mikä on kallista. Siellä joku vaivanen t-paita makso 2 000 ja sitte joku nahkatakki 4 000. Voi luoja! Ja sitte tää espanjalaisen äiti oli siellä ja ostiki vielä jotai. Just. Vähän erilaista tää shoppailu ku on tuota rahaa mitä polttaa. Ja sit automatkalla tää kyseli jotai liikkeitä et onko niitä siellä. Mää en ollu ikinä kuullukaa ainuttakaa niistä. Ei meikäläinen tiedä mitää parin tonnin t-paita -liikkeitä. :)

Perjantai iltana mulla oli vähän erilainen jääkiekko ku yleensä. Meidän normaaleja pelejä ei nimittäin ollu ku Thanksgivingin aikaan melkeen kaikki lähtee pois kaupungista. Siellä oli sitte sellanen harjottelutunti ja sitte drop-in jääkiekko jonne sai mennä jos halus. Harjottelussa meidät jaettiin kahteen ryhmään, parempiin ja huonompiin. Huonommat harjotteli luistelee ja me muut tehtiin jotai laukaisu-, syöttö-, ja hyökkäysharjoituksia. Oli ihan kivaa. Tän jälkeen vaan pelattiin ilman mitää tuomareita, kelloa ja maalien laskua. Ens perjantaina onkin sitten taas normaalit pelit.

Lauantaina olin puoli päivää kotona ja soittelin suomeen. Se oli tällä viikolla jäänyt jo niin pahasti et sain porukoilta valitussähköpostin perjantaina ku ei mitää kuulu. Lauantaina sitte korjasin tilannetta. Loppupäivän ohjelman muodostumisen ongelmaksi tuli se, etten tienny et mitä haluan tehä ku mua oli kysytty taas niin moneen paikkaan. Aamulla mulla ei vielä ollu mitää tekemistä koko päiväksi mut sitte sitä yhtäkkiä oliki vaikka muille jakaa. Päätin sitte kuitenki mennä sen tän perheen edellisen au pairin kanssa shoppailee. Tällä kertaa mentiin vähän halvempaan paikkaan ja löydinki pari vaatekappaletta tosi halvalla. Ois varmaan löytyny enemmänki ostettavaa mut aika oli hieman rajallinen ku eksyttiin pari kertaa matkan aikana. :) Sieltä suoraa mää ajoin Ann Arborin downtowniin ja menin baariin kavereitten kanssa. Mukana oli tää uus suomalainen ja sitte puolalainen. Meillä oli ihan sika hauskaa ja tosi hyvä meininki päällä ja biletettiin kyllä ihan älyttömästi ja kerättiinki sitte niitä miehiä ympärille ihan liikaa. Taas meinas hermot mennä niitten kanssa. Jotkut tuli sitte kysymään jo monta kertaa et joko sää nyt tanssit mun kanssa ja yks sano sitte et alkuillasta sää sanoit että ei, mut joko sää nyt sanot että joo. Just! Se varmaan luuli et mää oon jo loppuillasta niin kännissä et huolin ketä vaan tai sitte oon jo niin epätoivonen et se kelpaa mulle. No, en onneksi tarvi sitä miestä niin ei oo sitä ongelmaa. Kysyin myös tätä espanjalaista meidän mukaan ku hänen äiti kyseli multa perjantaina et miks hän ei lähde ulos mun ja mun kavereiden kanssa. Sit ku kysyin häntä, niin hän sano, ettei voi ku hän ei voi jättää äitiään yksin. Et se siitä.

Sunnuntaina kävin puolen päivän aikaa parissa kaupassa kattoo alennuksia. En ollu vielä ollenkaa käyny niissä kaupoissa, joista yleensä ostan mun vaatteet. Löysinki muutaman halvan vaatteen. Ja sit kävin ostaa vähän tarvikkeita mun ens viikon kakkukurssille. Sinä aikana ku olin shoppailemassa rupes sataa räntää ihan kunnolla ja meinas mennä tiet vähän huonoon kuntoon. Onneksi kuitenki pääsin kotiin asti hengissä. Illalla kävin espanjalaisen kanssa leffassa. Soitin muitaki mukaan mut kukaan ei innostunu, joten mentiin kahdestaan. Käytiin kattoo uus James Bond. Tää oli mun eka James Bond jonka oon ikinä nähny ja tää oli kuulemma kaikista huonoin niistä, et hyvin alko mun James Bond ura. :)

Ulkona tulee räntää oikein urakalla ja tiet on todella huonossa kunnossa. Hostäiti jo sano, et saa nähä perutaanko koulut huomenna. Täällä perutaan heti koulut jos bussit ei pääse kulkee. Aamulla näkee et mikä on tilanne. Jos ne on peruttu, niin sitte mulla on ainaki pojat koko päivän. Mut jos ei, niin sitte suuntaan aamulla salille. Saas nähdä.